Lakasta vahaan

Pojun jatkettava sänky oli mielestäni hölmön mallinen, hirveän leveä ja lyhyt. Myös pohjavaneri olisi pitänyt uusia, joten olin hyvin mielissäni kun isältäni sattui löytymään toinen kaksospoikien vanha sänky turhan panttina.

Sänky oli muuten ehjä, lukuunottamatta yhtä pohjan poikkilevyä, mutta väri oli jälleen inhokkini! 

Eipä siis auttanut kuin tarttua taas hiomakoneeseen ja hioa vanha lakka pois. Onneksi pinta oli lähes kauttaaltaan suoraa, joten työn sai lähes kokonaan tehtyä koneella.

Juhannuksen aikana sänky oli hiottu! Isäntä lupasi tuoda tilaamaani valkolakkaa heti maanantaina, mutta kuinka ollakaan se unohtui enkä ollut perjantaihin mennessä sitä saanut. Perjantaina lähdin jälleen asioille ja piipahdimme samalla kirpparilla, josta ei kyllä juuri mitään ihmeellistä löytänyt! Pari vaatekappaletta ja sen lisäksi pari ideakirjaa väkertelyihin.

Prismassa maalihyllyllä törmäsin puuvahaan ja päätin että vedänkin sängyn sillä! Puuvahaa en ollut ennen käyttänytkään.

Tuohi-väri olisi ollut kaunis myöskin, mutta koska muussa sistuksessa ei ole mitään harmaata niin päädyin vaniljaan.

Puuvaha vedettiin pintaan superlon-siveltimellä. Vaha levittyi loistavasti ja unelmatasaisesti. Vaahtomuovisivellin kuitenkin hajosi kesken työn, enkä viitsinyt uutta viiden euron sivellintä lähteä ostamaan, joten käytin normaalia. Hyvin sujui silläkin. Kerrosten välissä pinta piti hellästi hioa hiomapaperilla. Vaha kuivui kahdessa tunnissa, joten työ oli nopeasti valmis.

Pinnasta tuli todella tasainen ja kaunis matta pinta. 

Kyllä nyt Pojun kelpaa nukkua isosiskon alapuolella.

Tänään hioin ja vahasin vielä kuvassa näkyvät parvisängyn tikkaat, niihin kun oli onnistunut Pojun kaatamaan punaiset kimalleliimat. Mutta suht pienellä vaivalla niistäkin sai uudenveroiset.

Äitini oli eilen meillä, joten vuorossa oli jälleen herkuttelua. Uuniperunaa itse tehdyllä remoulade-kastikkeella ja friteeratuilla katkaravuilla (Koti ja keittiö 11/2014). Vitsi että oli hyvää!!

Vielä kun tikkaiden lisäksi sain mattojen pesu-urakan tänään aloitettua komeesti kymmenellä matolla, niin nyt olen Netflix-hetkeni ansainnut! ;)

Mukavaa iltaa ja alkavaa viikkoa kaikille <3

-Tiia

Väriä kankaaseen!

Varastoa tyhjentäessäni löysin valkoista trikookangasta ison palan. Toin sen sisälle, pesin ja laitoin jemmaan.

Parin päivän päästä selailin taas mummulta saamaani Kotivinkki-kasaa ja törmäsin juttuun kankaiden värjäyksestä. Valkoinen trikoo muistui mieleeni ja saman tien päätös siitä, että tätä täyttisi koittaa. Maanantaina sitten valitsimme tyttöjen kanssa kaksi väriä kaupasta. Prismassa ei ollut kuin Nitorin värejä, joten niiden valikoimista vanhempi neiti valitsi Limen ja nuorempin Fuksian.

Leikkasin kankaan valmiiksi paloiksi, jotta saisin oikean väristä tietyistä paloista. Tyttöjen päätoiveena oli topit, joten niiden palat leikkasin ekana.

Kaavana toimi Moda 5-6/2014 liehuhelmaisen topin kaava. Isompi oli koon 32 valmiskaava, jonka olin todennut sopivan ilman muutoksia 150senttiselle neidillemme. Pienemmälle neidille pienensin kaavaan käyttäen mitta-apuna hänen toppiaan.

Loppu kankaasta leikkasin palat Pojun sortseihin. Kaavana toimi jälleen hyväksi todettu muunnelma Ottobren Odakota-kaavasta.

Pienimmistä tilkuista sain vielä muksuille alusvaatekappaleita. 

Vanhimman neidin ja Pojun vaatekappaleet pääsi vihreään väriliemeen lillumaan. Ideana oli kokeilla liukuvärjäystä, joten kankaan palat piti nostella pois väristä vähitellen. Osaan kankaista solmin naruja, jotta saisin aikaan batiikkikuviointia, tytöt eivät toppeihinsa näitä kuitenkaan halunneet.

Loput saivat sukeltaa pinkkiin!

Annoin kankaiden olla värissä ohjeessa mainitut puoli tuntia välillä sekoitellen. Huuhtelin palat yksitellen ja heitin väreittäin koneeseen miniohjelmalle pyörimään.

Värjätty pyykki kuivumassa.

Tarkoituksella värjättyjen kankaiden jälkeen oli pakko heittää väriliemiin vielä rumat huonot pikkupyyhkeet.

Näitä en jaksanut juuri edes sekotella ja ihan hyvät tuli silti. Nyt ne sentäs on jonkun värisiä eikä vain ällöttävän värisiä. Mieheni käyttää näitä pyyhkeitä käsien kuivaamiseen tullessaan autotalli ym. likaisista hommista sisälle.

Kun kankaanpalat oli kuivia, alkoi ompeleminen. Ainoastaan topit olin ommellut jo ennen värjäystä ja niitä tarvi vain hieman viimeistellä.

Vanhempi neiti ei halunnut mitään koristeita toppiinsa, vaan se kelpasi ihan raakaversiona hänelle.

Nuorempi halusi pitsikukan koristeeksi rintaan. Pinkissä liukuvärjäys näkyy huomattavasti paremmin kuin vihreässä. Vihreässä ei ole havaittavissa kuin kaksi sävyä vaikka kolmessa vaiheessa sekin on nostettu.

Pinkillä värjäsin myös neidin pikkaripalat, lukuunottamatta sisempää haarapalaa. Etukappaleeseen solmin nauhoja, takakappale on yksivärinen. Reunoihin jätin saumuroinnit näkyviin, kun näyttivät niin hauskoilta. Kaavana käytetty vanhoja paloiksi leikattuja pikkareita, joilla on onnistuneesti tehty jo monet pikkarit jämäkankaista.

Pojun sortsit sai myös pyölyröitä osakseen ja toinen lahje liukuvärjättiin. Resori meni vähän mutkalle edestä, mutta se ei menoa haitannut. Pikku herra kun ei housuja sääli, niin ei kannata hirveen montaa työtuntia niihin uhrata, varsinkaan korjatakseen tollaista ulkonäköseikkaa. ;)

Minipaloista sai vielä leikeltyä Pojulle bokseripalat. Kaavan löysin netistä ( http://www.max-california.com/2012/05/tutorial-boys-boxer-briefs.html?m=1 ) enkä ollut sitä ennen testannut. Suurensin tulostettuja kaavoja sentillä joka puolelta (Pojun koko on noin 104), mutta seuraaviin voisin reisiin lisätä vielä sentin. Onneksi tämän kertainen kangas oli hyvin venyvää. Englannin kielisen ohjeen joissakin kohdissa oli vaikeuksia ymmärtää miten pitäisi palat toisiinsa ommella, mutta onneksi kaikki onnistui kerralla oikein. Ohjeesta poiketen käytin lahkeensuissa ja vyötäröllä pehmeää resoria. Poju odotti vieressä kuin kuuta nousevaa, että saisi bokserit päällensä! Ja hyvin tuntui istuvan. Näihin onkin jatkossa helppo upottaa kaikki minijämäpalat!

-Tiia

Hattuja ja laukku

Löysin netistä Nappikauppa punahilkan sivuilta mieleisen tulostettavan hattukaavan ( https://www.nappikauppapunahilkka.fi/fi/tuote/ompeluohje-lippalakki-koko-54/vinkit-ja-ohjeet/ompeluohjeet ), jolla halusin tehdä Pojulle kesähatun. Mietin pitkään mikä kangas olisi paras, kunnes törmäsin Saarijärven kirpparilta ostamaani raitakangaspalaan. Aluksi hieman epäilytti miltä se näyttäisi hatussa, mutta päätin silti kokeilla!

Ja hyvältähän se näytti lopulta! Hattu tehtiin kahdeksasta päällipalasta ja kahdesta lippapalasta, sekä tietysti tukikankaasta. Napiksi tähän valitsin perinteisen litteän napin ja "itse tehty"-merkin liimasin kiinni etureunaan. Liiman pitäisi kestää konepesua, mutta saas nähdä. 

Vaikka hattu koottiin monesta palasta ja yhteen ompelemisen lisäksi tein vielä koristetikkaukset päälle, niin työ sujui joutuisasti ja oli hyvin mukavaa. Niinpä päätin tehtailla näitä lisää! Keksinkin siinä samalla, että haluan ehdottomasti kokeilla "tyttöversion" tekoa ja valitsin lemppari ruusukankaan tähän versioon. Koska ruusukangas on ohutta, niin tein vuoren valkoisesta puuvillakankaasta ja lippaakin tuin enemmän.

Tyttöjen versioissa on aina vähän rönsyiltävä ja laitoinkin pinkin silkkinauhan kiertämään hattua ja siihen vielä "made for you" - sydämen. Neiti ei ollut kotona, kun tein tämän hatun hänen kaverilleen synttärilahjaksi ja hieman jännitti mitä prinsessa tästä tuumaa. Onneksi mielipide oli positiivinen ja neiti ilmoitti jälleen topakasti, että hänkin haluaa samanlaisen. 

Hatun koko oli aika reilu, odotin hieman pienempää, koska kooksi sanottiin 54. Niinpä pienensin suosiolla saumanvaroja ensimmäisen hatun jälkeen ja edelleen se oli meidän 6v. neidille turhan reilu eli hänen hattuunsa tarvii vieläkin pienentää saumoja.

Perjantaina saimme kutsun sukulaistytön kymmenen vuotissynttäreille. Aloinkin heti pohtia mitä voisin tehdä lahjaksi! En tunne tyttöä niin hyvin, että olisin suoraan tiennyt mikä olisi mieluinen lahja, mutta sen tiesin että hevosista hän pitää. Tai on ainakin tähän asti pitänyt. Muistin, että jossakin laatikoissani pitäisi olla komea, iso hevoskuva. 

Koska kuva oli tukeva ja kookas, ajattelin sen sopivan parhaiten laukkuun. Laukkuja yleensä rakastaa jokainen tyttö, tyyliin katsomatta. Myös omani nyökyttelivät sen olevan hyvä idea. 

Päivät meni kauheessa kiireessä enkä edes ehtinyt aloittaa laukkua! Suunnitelma oli onneksi selvillä. Päätin tehdä kuvan ympärille ruusukkeen farkusta, jolloin se muistuttaisi hieman ratsastuskilpailupalkintoa. Laukun malliksi valitsin pyöreän, koska jostain syystä olen ihastunut pyöreisiin farkkulaukkuihin.

Aamulla tiesin, että kiire tulee tehdä laukku, mutta en silti suostunut lähteä ostamaan lahjaa. Ompelukonekin vastusti työtäni ja teki rumaa hyppytikkiä, eikä kädelleni puuvajassa lentänyt puu auttanut työn valmistumista. Periksi en silti suostunut antamaan!

Laukun hihnan letitin mokkanahasta ja ompelin käsin farkkukankaiden väliin.

Monen monen tunnin ja usean katkenneen neulan jälkeen laukku oli viimein valmis. Olisin mielelläni tehnyt siihen vielä vuoren ja pientä hiomista, mutta olimme jo nyt myöhässä juhlista. Kuvankin otin täysin asettelematta laukkua nätisti, nopeasti ennenkö sujautin sen lahjapussiin. Kortti jäi haaveeksi. :/

Taakse liimasin jälleen merkin. Liimakin oli vielä kostea, kun annoin laukun synttärisankarille ja varoitinkin häntä siitä, ettei vaan liima sotkisi mitään. 

Muistinpahan taas sen, miksi en ikinä jätä asioita viime tinkaan! Mutta pääasia oli, että sain toteuttaa suunnitelmani ja toivottavasti myös lahjan saaja oli mielissään laukusta. 

Nyt pika pikaa nukkumaan.... Hyvää yötä! <3

-Tiia

Kirppispöydän tyhjennys

Meillä oli jälleen siskoni kanssa vuokrattuna yksi jakso Pirkan kirpputorikeskukselta. Itselläni oli paljon pientä tavaraa myynnissä, joista yksikään ei varmaan maksanut kolmea euroa enempää, joten 88€ myynti oli ihan hyvä. Harmi kun siitä meni 20€ pöytävuokran puolikkaaseen. ;) Siskoni tienasi yli 150€, mutta hänellä olikin selvästi arvokkaampaakin tavaraa myynnissä. Pääasia kuitenkin, että tavaraa sai runsaasti pois omista nurkista!

Tavaraa todella oli järkyttävän paljon aluksi! Kaikki suunniteltu ei pöytään edes mahtunut.

Kun loput tavarat oli kannettu autoon, kiersimme perinteisesti kirpparin ennen kotiin lähtöä. 

Itselleni löytyi parilla eurolla hyvät farkut. Korkeavyötäröisiä farkkuja on todella vaikea löytää kirpparilta koossa 28, kaikki on aina jotain pieniä kokoja. Puuvillaneuletakkia olin myös toivonut löytäväni, omani kun on niin paksuja ettei sovi tälläisiin lämpimiin päiviin varalta mukaan otettaviksi. Toppi oli heräteostos, mutta niitä nyt tarvii aina!

Olin todella tyytyväinen kun löysin kahdella eurolla samanlaisen huivin kadottamani tilalle! Jokin tässä huivissa oli niin nättiä, että pidin siitä kovasti.

Ja viimein pääsen kulahtaneesta käsilaukussa mukana kulkevasta meikkipussista eroon! Tänne mahtuu kaikki tarvittava hyvin.

Vanhimmalle neidille ostin riskillä kengät kuudella eurolla. Kengät näyttää täysin käyttämättömiltä. Nyt vaan toivotaan, että huomenna leiriltä haettava neiti tykkää näistä ja koko on sopiva.

Palauttaessani sovittamiani farkkuja takaisin pöytään, osuin kulkemaan pöydän ohi, jota juuri täytettiin. Silmiini osui punainen Angry Birds-paita. Kysyin kokoa myyjältä ja se oli juuri sopiva, 110. Nappasin punaisen paidan ja myyjä esitteli minulle vielä mustan, joka oli myös otettava!

Vitosella kaksi uudenveroista paitaa!

Nyt kuuntelemaan, mitä anoppi tupsahti tuomaan....

Mukavaa iltaa!

-Tiia

Kattavasti kirppiksiä!

Viikon sisällä on tullut käytyä neljällä eri kirppiksellä, mukavaa vaihtelua kun pääsee kurkkaan eri valikoimia.

Perjantaina suuntasimme tyttöjen viimeisen koulu-/eskaripäivän jälkeen Pirkkalaan. Olin saanut isältäni synttärilahjaksi lahjakortin Hennesille ja vanhin neiti samoin, joskin puoli vuotta synttäreiden jälkeen.

Löytyihän sieltä sitten mukavaa vaatetta itselle. Hyvä, ei noita shoppailureissuja kolmen pikku kaverin kera muuten jaksaisi. ;)

Oli pakko ostaa huivikin, kun vanhan onnistuin hukkaamaan Popedan keikalla. Täytyisi kehitellä joku millä liukkaat huivit pysyy solmittuna. Liian monta kertaa olen kironnut ja noukkinut tippuneita huivejani.

Aluksi suunnitelmana ei ollut käydä edes kirpparilla, mutta koska kello oli jo muutenkin yli suunnitellun ja sade oli loppunut, niin päätimme poiketa Ropelli-kirppiksellä. Onneksi tytötkin sinne halusi, koska reissu ei ollut turha!

Kolmella eurolla mukaan lähti hyvännäköinen mekko itselle, kummitytön mekosta pulitin euron.

Oikeasti mekko on mehevän vaaleanpunainen.

Pojulle löytyi muumihousut ja pihafarkut. Nämä housut on hyviä nyt, kun ei enää tarvita paksua vaippaa. On myös helpot laskea itse, kun tarvii nopeasti päästä potalle.

Värikynät oli pakko ostaa, kun oli niin tyylikkäät.

Ja tämä kori oli niin vastustamattoman nätti ettei noin kympin hinta ollut laisinkaan paha!

Maanantaina kävin koko katraan kanssa mummuani moikkaamassa ja paluumatkalla piipahdimme Lidliin, reitin varrella osui Pehtoorin makasiinit eli Jankan kirppis, jossa neidit halusivat ehdottomasti poiketa! He kun joskus sieltä löysivät keräilemiään LPS-leluja. Nytkin niitä oli kassalla myynnissä!

Lisäksi löytyi Friis&Companyn laukku kympillä.

Tytär ihastui pinkkiin kudottuun koppaan, joka oli puoleen hintaan. Samoin sydän oli hänestä vastustamaton. Kotona suoristin kopan taitetun reunan ylös ja ompelin parilla pistolla sydämen kiinni koppaan. Tänään siskoni kävi ostamassa kaverilleen lahjaksi virkatun kopan samaisesta pöydästä. :)

Eilen alkoi nuoremman neidin kuuden kerran uimakoulu. Siinä oli sitten tunti luppoaikaa Kangasalan keskustassa, joten päätin piipahtaa kirpputori Outolintuun. Viime kerralla ei jäänyt kuin luu käteen, mutta päätin antaa vielä mahdollisuuden. Heti sisään tultuani minua tervehdittiin iloisesti, mikä poikkesi aiemmasta. Silmiini osui myös tyhjät pöydät, joissa oli mielestäni pyörinyt aiemmin sama tavara. 

Kierroksen edetessä huomasin että nyt hintataso oli enimmäkseen kohdallaan eikä ollut enää yhtään naurettavasti ylihinnoiteltua pöytää. Aina tietysti kirppikselle mahtuu monen moista hinnoittelua.

Pojulle löytyi apua sortsivajeeseen muutamalla eurolla.

Kaksi kivaa pitkähihasta pääsi odottamaan sopimistaan. Näiden yhteishinta oli huima euro!

Pitkätkin housut lähti mukaamme eräästä pöydästä. Trikoinen kukkanen oli jotenkin kivannäköinen, niin sen päätin myös ostaa. Kassalla selvisi samalla, että kirppis oli juuri vaihtanut omistajaa! Se oli ehkä syynä raivatuille pöydille. 

Koska vanhemmalla neidillä ei ole sopivaa uima-asua, niin poikkesimme kotimatkalla Lentolassa. Uima-asu kun oli saatava lauantaiksi, kun neiti suuntaa kesän ensimmäiselle leirilleen. Samalla kävimme viereisellä kirppiksellä varaamassa kirppispöytää. Ja olihan se sitten katsottava läpi. ;)

Kahdella eurolla ostin itselleni miesten s-koon raitapaidan, joka on samaa vastustamattoman pehmeää materiaalia kuin Pojun raitapaita.

Vielä yhdet housut Pojulle....

...ja tabletit pöydälle! Olin jo pitkään etsinyt kivoja tabletteja ja siskoni löysikin juuri sellaiset mitä olisin halunnut! No minun ei auttanut nyt kuin tyytyä näihin. Onneksi kaksi euroa neljästä tabletista ei ole paha hinta.

Vielä lisäksi mukaan lähti musta virkattu matto kympillä. Siitä kuvaa, jahka saan sen siivouspäivän jälkeen lattiaan. :)

Nyt hopi hopi unten maille.... Hyvää yötä!

-Tiia