Heinäseipäistä

Mieheni työkaveri myi mökkinsä ja sanoi miehelleni, että jos haluaa niin saa tulla hakemaan heinäseipäät pois sieltä. No mieheni, ihme ja kumma kyllä, tarjoutui hakemaan ne ilman että edes pyysin.

Eräänä päivänä hän sai kuin saikin tehtyä niistä jokusen metrin aidanpätkän pihaamme. Aita juuri sellainen kun olin toivonut ja olisin halunnut sitä lisääkin, mutta sopivaa paikkaa ei taida löytyä pihastamme.

Seipäitä oli vaikka kuinka ja kun lisäaitametritkin näyttivät jäävän saamatta, niin aloin pohtia mitä niistä tekisi. Mieheni lupautui tekemään minulle kaksi kukka-/lyhtytelinettä pihaamme, mutta muuten oli suunnitelmat auki. Kun kaverini kuuli seipäistä, hän kysyi josko saisi niitä jokusen tikkaisiin aineiksi. Lupauduin antamaan hänelle tarvitsemansa seipäät ja päädyin itsekin tekemään tikkaat.

Minun tikkaani päätyivät leikkimökin seinää nojailemaan. 

Tikkaita väsäessäni minulle tuli mieleen, josko kiinnittäisin tätini vintiltä löytyneen puulaatikon niihin. Mitat eivät kuitenkaan käynyt yksiin, joten päätin tehdä toiset, mutta hieman säveltäen.

Niinpä maalasin appiukoltani saamaani harmaantuneeseen lautaan Tervetuloa-tekstin ja laitoin sen heinäseipäisiin kiinni, alle sitten kiinnitin vanhan puulaatikon. Puulaatikkoon hain tänään lähikaupasta pari isoa krysanteemia. Ihana saada tuoreita kukkia pihaan, kun kesän loppu alkaa jo vanhoissa kukissa näkyä.

Varsinainen päänsärkyni oli kuitenkin nuoremman neidin parvisängyn alunen, joka humisi tyhjyyttään.

Sängyn alla oli Pojun toiseen huoneeseen muuton jäljiltä enää vanha pulpetti, muuten tila täyttyi vaan turhan äkkiä neidin rojuista. Huone ei ole järin iso ja liian iso vaatekaappi saa sen tuntumaan ahtaalta, joten en halunnut tälle seinälle mitään massiivista. 

Yhtäkkiä sain villin idean! Jospa tekisinkin heinäseipäistä koristeseinän sängyn alle. Sahasin ensin vain jokusen seipään nähdäkseni miltä tämä näyttäisi luonnossa. Hyväksyin ideani ja jatkoin seipäiden pätkimistä 160cm pitkiksi. Yritin valita mahdollisimman suoria seipäitä.

Kiinnitin seipäät ruuvilla sängyn alapoikkipuuhun. Istumapaikkaan tein rungon ison trukkilavan puolikkaasta, jonka väleihin lisäsin laudat. Syvyys määräytyi tulevien pehmusteiden perusteella, mutta on juuri sopiva lapsille.

Pehmusteina toimii joskus talteen nappaamani sohvan selkänojatyynyt. Niiden päälle laitoin mummultani saaman, vanhan, ohuen peiton. Vasemman puoleinen tyynynpäällinen on myöskin tehty mummuni kangasjemmoista. Se oli kaksipuolinen, painettu kankaanpala, joka selvästi oli tyynynpäälliseksi aiottu tehdä, mutta homma oli jäänyt joltain kesken. Niinpä yhdistin sivut ja lisäsin vetoketjun ja tyynynpäällinen oli valmis. Pitkään se oli valmistumistaan varmasti odottanutkin!

Ylemmäs kiinnitin vielä pari pussukkaa ja sydäntä, jotka olin eilen illalla tehnyt.

Materiaalit oli kaikki mummun kaapeista, lukuunottamatta sisällä olevaa kuivattua laventelia. Sydämiin sai ilmettä pienillä pitsin paloilla, joita on laatikossani varsin kiitettävästi. 

Myös pussukat sai pitsisomisteet.

Neiti oli aluksi todella ideaani vastaan, mutta nähtyään lopputuloksen hän ihastui täysin. <3

Mukavaa viikonloppua kaikille!

-Tiia

Mummolan aarteita

Pitkään aikaan ei ole tullut näin vähän tehtyä mitään väkertelyjä kuin nyt. Aika on mennyt työjuttujen ja mummolan tyhjäyksen parissa. Vaikka itse mummolassa en ole aikaa tuhottomasti viettänyt, niin aina sieltä on mukaani lähtenyt lähinnä ompeluun liittyvää tavaraa, joka on sitten kotona vaatinut järjestelyjä.

Retrokaavoja mummolan kätköistä.

Pitsi- ja koristenauhoja olen silittänyt ja pyöritellyt varmaan kilometrin yhteensä. Aina jostain löytynyt lisää kätköjä mitkä pitää käydä läpi ennen mummun muuttoa.

Eilen lajittelin kaikki kuvionauhat nätisti rasiaan. Pikkupätkän laitoin alalaatikkoon ja pitsinauhan palat omaansa.

Kangaskaappikin piti järjestää, jotta kankaat ei lojuisi epämääräisissä kasoissa ympäri ompeluhuonetta.

Vielä kun samaan sumaan sain kummitätini mukana toiseltakin mummultani hänen aarteitaan, niin hommaa riitti. 

Virkatut liivit on mummun tavaramerkki. Hän on aina tykännyt niistä yllätyksekseni huomasin näiden olevan juuri sopivia itsellenikin ja jopa kivannäköisiä.

Hihallista versioo olenkin käyttänyt jo useampaan otteseen Tuurista ostamani Vilan sortsipuvun päällä.

Toiselta mummulta ei tullut kankaita, vaan huiveja ja muuta pientä. 

Huivit olivat kuin uusia ja toinen toistaan mehevämpiä. Vaikka itse kahmin mieluisimmat itselleni, riitti niistä vielä äitilleni, siskolleni, anopille ja naapuriinkin. ;) 

Huivien lisäksi pusseista löytyi mummun pieni laatikko täynnä vanhan ajan "nenäliinoja". Arkisimmat niistä heitin suoraan kestoservettikoppaamme keittiöön. Kauneimmatkin meinasin siirtää pois rasiastaan, mutta aina avatessani rasian tuli ilmaan mummolan tuoksu. Vieno, hieno hajuveden tuoksu, joka mummulassa aina oli vastassa....

Liinat jäivät rasiaansa ja se päätyi ompeluhuoneen sivupöydälle <3

-Tiia

Kesälomareissuja

Viime viikolla suuntasimme nuorimmaisen kanssa Porvooseen. Kaupunki oli todella kaunis, ihastuin siihen samantien. Oli ihanaa kävellä kapeita katuja pitkin Vanhassa Porvoossa, varsinkin kun sääkin suosi meitä täysillä. Pikkuputiikit oli hurmaavia ja olisi mieli tehnyt ostaa vaikka mitä ihanaa. Onneksi budjetti esti turhan tuhlailun vähän liiankin hyvin.

Ekaa kertaa tänä kesänä ei tarvinnut edes illalla vetää takkia päälle.

Koska sää oli mahtava, kävelimme moneen kertaan Porvoonjoen vierustaa ja vain nautimme lämmöstä.

Upeampaa säätä ei olisi voinut toivoakaan tälle reissulle. Porvooseen voisin kyllä poiketa toistekin, niin kaunis se oli.

Eilen puolestaan teimme aikuisten kesälomareissun kaveripariskunnan kanssa Tuuriin. Siellä maisemat ei ollut niin ihmeelliset, mutta reissusta on tullut jo perinne, joten täytyihän se toteuttaa.

Viime vuonna mukaan lähti vaikka mitä ihanaa, mutta tänä vuonna anti oli hyvin tylsää. Lähinnä käyttötavaraa löytyi mukaan.

Onneksi sentään pesuaineet ei ollut ainoa Tuurin anti, vaan mukaan lähti myös meikkejä ja pari ale-rekin vaatteita. Edullisia meikkejä Tuurissa oli kyllä loistava valikoima. Myös Adopt-tuoksuun (6,9€) ihastuin, mutta en ostanut kun vanhojakin on vielä liikaa käyttämättä. Harmi vain että kotona nettiä selatessa huomasin että kyseisten tuoksujen jälleenmyyjiä ei mainittu kuin Kärkkäinen. :/ Täytyy toivoa, että jostain näitä kuitenkin löytyisi. Puuvillankukka-tuoksu oli niin mieleinen, että tuoksuttelin sitä koko illan ranteestani. Ehkäpä Joulupukki löytäisi toivomani tuoksun jostain.... ;)

Toivotaan, että lisää aurinkoisia päiviä olisi luvassa, niin nauttii koko perhe täysillä! ;)

-Tiia

Kangaslöytöjä ja kukkamekkoja

Nenäni vuotaa tunnetusti aina, oli kesä tai talvi, niinpä jouduin jälleen maanantaina kesken pihahommien hakea paperia. Laiskuuttani hain paperin autotallista ja kurkotellessani paperitelineelle kirosin lattialla olevaa muovipussia. Laskin katseeni outoon pussiin ja sieltä pursusi ihanaa kukkakangasta! Niistäminen jäi kun aloin tutkimaan pussin sisältöä, vedin kankaat pois pussista ja huomasin niiden olevan vanhoja, siistejä pussilakanoita, jotka joku, arvatenkin kaverin kaveri joka oli juuri autotalliamme käyttänyt, tuonut räteiksi autotalliin. En voinut jättää kankaita pussiin, vaan röyhkeesti otin kaikki herkulliset kangaspalat itselleni. 

Isäntä oli kyllä sitä mieltä, että kankaat olivat hänen rättejään eikä suinkaan minulle tarkotettuja kankaita, mutta vähät välitin hänen muminoistaan.

Kaivoin heti Mekkotehdas-kirjan esiin ja yririn päättää minkä ihanista mekoista toteuttaisin.

Päädyin Orelma-malliin ja tein siitä tälläisen version. Tämän mekon tein lahjaksi nuoremman neidin kaverille. Tein vielä samasta kankaasta laventelilla täytetyn tuoksusydämen kaveriksi mekolle. Neiti kun tämän näki niin halusi ehdottomasti itselleenkin tälläisen!

Tiistaina kumminkin neidit piti viedä heti aamusta leiribussille keskustaan, josta oli määrä alkaa neitien yhteinen, pienemmän neidin ihka ensimmäinen, leiri. Itse käytin hyödyksi sen, että olin ajoissa liikkeellä ja suuntasin Tesomalle moikkamaan isosetääni ja lähellä asuvaa ystävääni. Iltapäivällä piti olla auton ilmastointihuolto, mutta se siirtyi seuraavaan päivään, joten päätimme kaverini kanssa piipahtaa Lielahdessa kirpparilla. 

Lietsun kirppiksellä kävimme, mutta siellä ei ollut muuta ostamisen arvoista kuin yksi lakana. Päätin kuitenkin poiketa vieressä olevassa Eurokankaassa hakemassa kaavapaperia. Kaverini lähti mukaan. Eurokankaan vieressä kaverini bongasi Vadelmatarha-nimisen liikkeen ja kertoi tykänneensä siitä facessa vaikkei ollut koskaan käynytkään. Koska liikkeen ikkunatarrat kertoivat liikkeen olevan ainakin second hand-liike, päätimme pistäytyä. Sisältä paljastui valoisa avara lastentarvikekirpputori! Kaikkiin hyllyn reunoihin oli merkattu mitä kokoa hyllyssä olisi tarjolla. Nerokasta! Vaatteet siis olivat myyjittäin, mutta silti näit mitä kokoa kelläkin on tarjolla. Ilokseni näin myös kestovaippoja myynnissä sekä uutena että käytettynä. Samoin viime kesänä etsimiäni Mehujehuja oli tarjolla.

Itse en kummempia ostoksia tehnyt, mutta jotain kuitenkin löysin Pojulle.

Pihaleikkeihin sopivat caprit 1,5€.

Seppälän kesähousut, käärittävillä lahkeilla 3€.

Kaverini ihastui liikkeeseen täysin ja hänelle se onkin hyvällä sijainnilla, joten tulee varmasti käymään siä. Aivan loistava liike, jos on pikkuväkeä taloudessa!

Eurokankaasta ostin kaavapaperin lisäksi raitatrikoita palalaarista ja mukavan näköisen kestokassin (1€).

Kotiin päästyäni suorastaan ryntäsin ompeluhuoneeseen työstämään toista Orelma-mekkoa.

Tähän mekkoon pidensin helmaa, koska isoin koko 122/128 on turhan lyhyt meidän neidille. Myös toisen taskun jätin laittamatta. 

Sitten oli mallin vaihdon aika! Pitkän mietinnän jälkeen päädyin kokeilemaan Riine-mallia. 

Riine-mallista on tarjolla vielä useampaa eri alamallia, omani on muistaakseni malli E. Joskin helmapitsi ja tasku oli omia lisäyksiäni. Samoin hihoihin laitoin tuplaröyhelöt, jotta lopputulos olisi ryhdikkäämpi.

Mekkotehdas-kirja on kyllä ehdottomasti hintansa väärti. Täynnä toinen toistaan ihanampia mekkoja! Toivottavasti tyttären mekkointo säilyy vielä pitkään, jotta saan ommella näitä ihanuuksi vielä monta. ;)

Nyt hiljennyn nauttimaan ensimmäisestä tämän kesän kesälomareissusta miehen ja Pojun seurassa. <3 Aurinkoista päivää kaikille!

-Tiia