Koska olin eilen saanut blogiini kommentin, että sakseni ovat edelleen tallessa Ropelli-kirppiksellä suuntasin Pirkkalaan. Blogissani olin aiemmin kertonut kuinka ekalla Ropelli-kirppis käynnilläni olin epähuomiossa unohtanut sakset tiskille. Koska en olkut täysin varma etten muualle niitä ollut hukannut, niin en kehdannut soitella perään. Mutta kun sain varmistuksen, että sakset oli tallella, lähdin iloisena hakemaan niitä. Sainhan samalla hyvän syyn poiketa siellä. ;)
Löytyihän sieltä muutakin kun jo ostamani sakset! Itselleni löytyi, yllätys yllätys kengät. Ihanat, uudet korkkarit, joiden hinnaksi jäi 5euroa.
Löysin myös kivan kaitaliinan, 2,5€. Vaikka kuinka siellä sitä pyörittelin käsissäni, en huomannut tahraa, joka liinassa oli. Harmi, mutta toivottavasti paraikaa vaikuttava tahranpoistoaine tehoaisi.
Vanhin tytär saikin sitten loput löydöt, jokka toivottavasti miellyttää neitiä kun hän huomenna palaa mummolasta kotiin.
Näiden vaaleiden farkkujen hinta taisi olla 2,5€ ja legginssit oli puolestaan 3euroa. Eli vaikkei nyt lempparihousuiksi päätyiskään niin vararikkoon ei näistä joudu.
Lopuksi vielä sortsit, kun neiti on aina motkottamassa kuinka niitä on liiiiian vähän. Näissä on ainakin äitin silmään hyvä väri kun ei kaikki lika näy heti. Tyttäreni kun jaksaa touhuta täysillä edelleen, silloin kun haluaa. Pyydettäessä tekemään jotain, onkin sitten vastassa "kohta" lausahdukset ja hyvin vetelä olemus.
Täytyy kyllä alkaa useammin poikkeemaan Ropellissa, kun henkilökunta on mukavaa, mikä ei todellakaan ole itsestään selvyys kirppareilla ja valikoimakin on usein näemmä sopivaa. Kassalla myyjä "kiusasikin" mua kertomalla, että tänään illalla tulee ainakin 11 uutta pöytää täyteen tavaraa. Voi itku, kun en pääse paikalle. Matka vaan on turhan pitkä piipahtaa uusiksi.
Loppuun vielä tarinaa pilalle menneistä korkkareista. Jälleen tarinaan kuuluu naapurinikin, koska niiden häitä juhlimme nelisen (?) vuotta sitten. Noh, naapurini ovat muuttaneet monta kertaa sen jälkeen ja tavaroita on pidetty tästä syystä jätesäkeissä. Viime kesänä, heidän muuttaessa uuteen kotiinsa naapuriimme oli kenkäpussi kastunut sateessa ja ystäväni hääkengät oli pahasti värjääntyneet. Hän oli niitä jo heittämässä pois, kun pyysin ne itselleni.
Monen keitoksen ja pesun jälkeen sain tyytyväisenä lähettää kuvan ystävälleni puhtaista kengistä. Ilahtuneena otti ne takaisin ja laitto muistoksi jemmaan.
Samoissa juhlissa myös omat kenkäni kärsivät vaurioita. Koska päivä oli hyvin kuuma niin olimme lähes koko hääjuhlan pihalla ja sorahan teki tepposensa koron maalille. Muuten kengät oli hyvässä kunnossa mutta korot niin rumat ettei näitä kenkiä ole tullut sen koommin käytettyä.
Eilen otin itseäni niskasta kiinni ja korjasin kaikki koriini keräämäni vaatteet, jotka vaatii mikä mitäkin pikkutyötä. Yhdestä puuttui nappi, toisessa oli pieni reikä ja kolmatta tarvi pienentää. Noin kymmenisen vaatetta hoidettuani olin tyytyväinen, että nyt nekin on ok. Seuraavaksi poistin rikkinäisistä vaatteista napit talteen. Sitten mustat juhlakenkäni osui varastonkaapista silmiini ja päätin että nyt hoidetaan myös tämä. Ja vannehopeasprayn, kynsilakan ja kirkkaan spraylakan jälkeen kengät näytti jälleen käytettäviltä.
Illalla vielä laitoin Lentolan kirppikseltä ostamani tavarat paikalleen ja korjasin kaikki korjausta odottaneet korut kuntoon. Samassa pyörähti kodinhoitohuoneen romukaappikin siistiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti