Neuletta

Ostin kangaskirpparilta pari viikkoa sitten ison palan neulekangasta, josta päätin tehdä nuoremmalle neidille pitkän neuletakin. Sopivan kaavan olin löytänyt kirjastosta lainatusta Ottobresta (6/-14).

Ostin kankaan lauantaina ja jo sunnuntaina neuletakki oli valmis. Takin ohje oli mukavan yksinkertainen ja siksi nopeasti valmistuva, vaikka ompelukoneeni päätti taas tehdä kaikkensa jottei työ valmistuisi.

Lopulta enää napit puuttuivat.... 

Pengoimne tyttäreni kanssa nappilootia, mutta mikään ei ollut sopivan kokoinen tai värinen, kunnes silmiini osui kauniit sydämenmuotoiset puunapit!

Joita oli tietenkin vain kolme! Voi äh ja puh. No tytär rakastui näihin heti ja minustakin ne sopivat kauniisti muuten yksinkertaiseen neuletakkiin. Onneksi muistin ostaneeni kyseiset napit joulunalla Tallipihan Nonon myymälästä. Ja sattumalta minulla oli seuraavana päivänä asiakaskin sopivasti, joten päätin poiketa Nonon myymälässä työpäivän aikana.

Olin heti hieman ennen kymmentä liikkeen edessä ja odotin sen aukeamista. Kello kymmenen tuli ja meni. Kävin kysymässä viereisestä kahvilastakin, että onko Nonon liikkeen tarkoitus aueta tänään. Oli kuulemma tarkoitus aueta normaalisti ja niinpä päätin odottaa vielä hetken. Ja juuri ennen kuin ehdin luovuttamaan, niin liikkeen omistaja tuli pahoitellen myöhästymistään. Eipä hänkään ollut arvannut, että kenelläkään olisi heti maanantaina kymmeneltä hoppu tulla nappeja ostamaan. 

Ostin napit ja jatkoin seuraavalle asiakkaalle. Illalla pääsin sitten tekemään neuletakin loppuun.

Takki on vielä hieman reilu neidille, mutta muuten hän piti siitä kovasti! 

Innostuimpa tekemään vielä säärystimet neidille, kun valitteli että balettitunneilla tulee vilu ohuissa sukkahousuissa. Säärystinten teossakin yllätin itseni nopeudessa ja ne oli kahdessa päivässä valmiit!

Neiti teki tämän meikkipussin ystävänpäivälahjaksi kummitädilleen.

Neiti itse innostui myös ompelemaan taannoin. Aikaisemmin lopputulos on ollut lähinnä sotkua, mutta nyt meillä oli ihan oikeita töitä mitä tehdä! Lopulta neidiltä syntyi kaksi meikkilaukkua ja yksi hernepussi. Hän oli niiiiin tyytyväinen itseensä ja minä myöskin ihailin hänen pitkäjänteisyyttään. Myös kummitäti oli ihastellut saamaansa meikkipussia. Toivottavasti into säilyy ja kiinnostus ompeluun kasvaa.

Mukavaa, lumista sunnuntaita kaikille! Muistakaa levätä! <3

-Tiia

Pientä pintaremonttia

Tänään on koko päivän tullut istuttua koulunpenkillä ja kotona jatkoin tietokoneella istumista uudistamalla firman kotisivuja ( www.kotisiivouszippara.com ) joten jatketaan nyt iltakin vielä näpyttelemällä. ;)

Mieheni kysyi pari viikkoa sitten, että olisiko minulla käyttöä hyllylevylle, joka jäi niiden työmaalla tarpeettomaksi. No ilman muutahan minä sille käyttöä keksin jo samalta seisomalta ja siitähän se idea sitten lähtikin.

Ensiksi tuunaukseen meni vessa. Vessaa ei ole muokattu sitten kotimme valmistumisen ja viis vuotta samaa lookkia oli minulle tarpeeksi.

Vessa oli hyvin valkoinen. Ja laskutilaa oli huonosti. En tiedä kuinka en aikanaan sitä osannut ennustaa, ettei meikkaaminen ilman kunnon laskutilaa olisi kauhean mieluista. Laskutilaa oli ainoastaan lavuaarin reunoilla.

Kaapistosta itsestään tykkäsin, mutta vuosien vedellä läträykset oli kuluttanut pintaa varsinkin kaapin peilikuvion alareunasta.

Siirsin korkean hyllykön pois vessasta ja tilalle tuli kaksi hyllyä. Kaapinovien kuluneen reunan korjailin valkoisella maalilla ja peilikuvioon laitoin dc fixiä. Tämän dc fixin ostin Bauhausista heräteostoksena, mutta lopputulos miellytti kovasti. Valkoiset ovet olisi ollut mielestäni liian pliisu tummien hyllyjen seuraksi. 

Lopulla dc fixillä päällystin Ikeasta ostamani pahviset säilytyslaatikot.

Ikeasta lähti mukaani myös Aloe vera-kasvi sekä tuoksusekoitus.

Vanha vastaan uusi.

Toisena muokattiin ompeluhuone. Tiesin kaverini haluavan eroon isosta lokerikkohyllyköstä, joten kysäisin häneltä mitä hän siitä haluaisi. Mainitsin aikovani päästä eroon isosta Jyskin vaatekaapista. Onnekseni kaverini innostui vaihdosta päittäin!

Niinpä tämä iso rotisko lähti viimein pois.

Ja tilalle sain tämän ison hyllykön. Ennen tämän hyllykön tilalla oli iso Ikean peilikaappi, jonka siirsin ruskean kaapin tilalle nuoremman neidin huoneeseen.

Pöytälevy lyheni 2,7metristä kahteen metriin...

...ja sai päälleen myöskin dc fixiä.

Vaatehuoneen oven viereiseen nurkkaan isäntä rakensi vielä seinähyllykön minulle, johon mahtuu kivasti tarvikepurnukkani.

Pojun nurkkaus sai uutta ilmettä kun puu-seinältä putsasin hänen taideteoksensa pois ihmesieneltä. Tapettiseinältä ei sotkut lähteneet, joten päätin peittää ne liitutaulukontaktimuovilla ja kehykset on mummuni vanhaa puukuvioista kontaktimuovia. Vanha taulukoukku hyödynnettiin lintuhäkille, jonka sisään laitoin valon. Sähköjohdon hyödynsin laittamalla siihen ompelemiani lintuja roikkumaan.

Lintuhäkillinen valoa.

Kun urakka oli valmis, olin hyvin hyvin tyytyväinen lopputulokseen. Ja niin oli Pojukin. Hän heti tyytyväisenä meni leikkimään huoneen lattialle ja on moneen kertaan jälkikäteenkin kehunut huonettamme.

Pienikin fiksaus voi tehdä paljon <3

-Tiia

Kangaskirppari

Sain facebookin ompeluryhmän kautta tiedon, että tänään olisi Sampolassa kangaskirppis-tapahtuma. Koska tyttäreni partioleiri alkoi sopivasti Tammelassa, niin päätin pistäytyä. Hieman arvelutti josko mitään kangasta ostaisin, kun monesti hinnat ovat korkeita kirppareillakin kun on kyse uusista kankaista.

Yllätys oli positiivinen, kun ensiksikin sain autoni Sampolan pihaan enkä joutunut jättämään johonkin kauas ja kävelemään. Toiseksi hinnat oli alhaisemmat kuin odotin. 

Ensiksikin tutustuin Nextiiliin, joka toimii Nekalassa. Tänne vien jatkossa kaikki hieman rikkinäiset vaatteet mitä lapsilta tulee yllinkyllin. Nextiili oli mukana tapahtumassa Jätevuoren laskijaiset.

Ja samalla voi aina kurkata mitä niillä olisi tarjolla kaapin täytteeksi. ;)

Nyt ostin ison, lähes kilon painoisen palan kangasta 2,10€.

Ja tyttärelleni nappasin ilmaiskasasta tilkkuja, jos innostuisi ompelemaan vaikka pikkukassin.

Muut kangaslöytöni olivatkin sitten yksyishenkilöiltä.

Mummu antoi nimpparirahaa ja käski ostamaan kukkia. No minä ostin, kankaan muodossa. 5€ maksoi tämä täysleveä 150cm koskea pala puuvillaa.

Vanhimmalle neidille/ itselleni löysin trikoota 125 x 160cm palan 15 eurolla. Ihana kangas minusta!

Jätti-ison palan, 135 x 180 cm neulosta on kuin tehty nuoremman tytön neuletakkiin, johon kaavan jäljensin eilen kirjaston Ottobresta. Tämä pala maksoi 20€.

Viimeisimpänä ihanan värisiä tilkkuja kympillä. 

Nyt on jälleen ihanuuksia mistä ommella! Mahtavaa!

Kangaskirppis on auki tänään vielä parisen tuntia, kello kolmeen saakka. Eli vielä ehtii. Hopi hopi ;)

-Tiia

Pieniä hommia

Mieheni on ollut tämän viikon Levillä kelkkailemassa kavereidensa kanssa, joten olen saanut olla keskenäni muksujen kanssa kotona. Vaikka hommaa tuleekin sitä myöten lisää kun tarvii itse tehdä kaikki, niin toisaalta on yksi vähemmän jonka jälkiä siivota.

Jo viikonloppuna päätin, että nyt haluan pitkästä aikaa tehdä jotain ommellen. Nuorempi tyttäreni oli toivonut legginssejä, koska ne oli kuulemma ihan parhaita housuja! 

Niinpä tein hänelle hänen toiveensa mukaan joutsen-kankaasta legginssit rypytetyillä lahkeensuilla. Kaava on Ottobren Thousand Dots. Päätin, että samalla vaivalla teen toisetkin. Moniväristen leggareiden kaava osui uusimmasta Ottobresta (1/-16) silmiini. Kuvan housut oli tehty yksivärisistä kankaista, mutta minä päätin tehdä niistä sirkusversion ja värejä ei säästelty! Tähti- ja pupukankaita löytyi juuri sopivat palat tilkkuaatikosta. Tytär rakastui heti näiden värikkyyteen ja housut saivat nimekseen sirkushousut.

Olin jo pitkään harmitellut, kun nuoremmilla muksuilla oli kovin kylmät kaulahuivit kaulassaan ja pipotkin oli kaikkea muuta kuin talviset. Tähän syynä oli kyllä Pojulla se, ettei hän pitänyt ostamastani piposta. Hän osaa olla hyvin kranttu vaatteissaan. Ja tietysti ilman mitään pätevää syytä.

Onneksi syksyn Ottobressa (4/-15) oli sopiva kaulurikaava, jota päätin testata. Molemmille tein isomman koon (5-8v.) mukaan.

Sisällä on fleece ja päällä trikoo. Possupussin mukana tullut trikoo sopi Pojun kauluriin kuin nakutettu. Tämä kangas onkin jo pitkään odottanut pääsyä käyttöön, ongelmana on ollut kangaspalan korkeus, joka oli juuri riittävä kauluriin.

Pipo ennen muokkausta. 

Pojun pipokaavakin löytyi Ottobresta (3/-14). Super Boy oli sopivan leikkisä kolmivuotiaalle. Sain pipon illalla valmiiksi enkä ehtinyt sovittamaan sitä pojalle ennen nukkumaanmenoa, niinpä sovitus jäi aamuhässäkkään. Heti huomasin, että pipo on turhan matala eikä suojaa korvia. Niinpä tein tänään vielä lisäkaitaleen pipon reunaan tuomaan lisää syvyyttä pipoon. Naamion asetelma tästä muokkauksesta hieman kärsi, mutta tärkeintä on että pipo on lämmin ja mieluisa.

Neidin versiot valmistui tänään. Pipossa piti ehdottomasti olla kissan korvat niin kuin vanhassakin oli ollut. Ja kauluri, silittämättömänä kauniisti rutussa. Kuten pojullakin, niin tässäkin on fleece ihoa vasten ja trikoo päällä. 

Kyllä nyt luulisi tarkenevan! Kangasvarastotkin hupenivat taas niin maireasti, että lauantaina on varmaan pakko piipahtaa Sampolassa Kangaskirpparilla..... ;)

Nyt saunan lämpöön <3

-Tiia