torstai 23. lokakuuta 2014

Pallorahi

Maanantaina ostamani kirjahylly sai minut pohtimaan kyseisen huoneen sisustusta uusiksi.


Huoneella kun ei nyt ole erityistä käyttötarkoitusta, kun juniorimme nukkuvat samassa huoneessa. Joten siellä on vähän sitä sun tätä. Nurkkaan tehty lukunurkkauskin oli vain äkkiä kyhätty, että poju sai lukea kirjoja kirjahyllyn lähistöllä. Näin kirjoja ei niin kulkeutuisi muualle.


Verhot oli tylsät ja jalkalamppu turha ynnä muuta epäkohtaa. Joten tiistaina pitikin sitten tehdä asialle jotain!


Toin varastosta punaisen divaanin sisälle ja varastoon vein tilalle patjan leikkimökistä. Osittain toimiva jalkalamppu lähti lopullisesti taloudestamme. Kirkkaan sohvan pariksi halusin retrot kukkaverhot ja tyynyn. Onneksi varastossa oli Marimekon Nekku-verhot odottamassa.

Onpas ne kuvassa hölmön rutussa.

Silitin verhon ja laitoin ikkunaan, tein laskokset lenkeillä ja nuppineuloilla, jotka on helppo poistaa, kun ei miellytä enää. Tyynynpäällisiä ei ollut valmiina, joten ne piti tehdä. Toisen, perusmallisen ehdin tehdä tiistaina, mutta sitten piti lähteä Ahjolan kansalaisopiston saippuakurssille. Kurssilla tuli paljon tietoa erilaisista öljyistä, yrteistä ja tuoksuista ja heti olisi tehnyt mieli päästä kokeilemaan kaikkea. Käytännön kerta on kumminkin vasta myöhemmin.



Eilen sitten jatkoin toista tyynynpäällistä. Tämä ei ollut perinteinen neliötyyny vaan suorakaiteen muotoinen. Halusin tyynyn myös jonkun jujun, joten tein viimeisistä kankaanpaloista suikaleita, jotka huolittelin pyöritin kukkaseksi. 


Keskustan virkaa pääsi hoitamaan tyttären vanhojen housujen koristenappi.



Nyt huone on mukavan värikäs ja siellä on muksujen lukea kirjahyllyn antimia. 

Saatuani huoneen valmiiksi istahdin koneelle ja tilasin netistä saippuoihin tarvitsemiani välineitä. Olo oli kuin lapsella karkkikaupassa, kun yritin päättää mitä tilaisin ja minkänäköisiä saippuoita tekisin. Olin odottanut, että saisimme valmiit ohjeet ja kaikki tekisi samaa, mutta saimmekin vapaat kädet. No aikaa käytännön kertaan ei ole kuin reilu viikko, joten oli pakko toimia nopeasti. Niinpä siitä sitten tilailin kaikkea mukavaa, nyt vain toivon että ne ehtii saapua ajoissa. 

Tilauksen tehtyäni aloitin viimein Marimekon Surrur-kirjan ohjeen mukaan tehdyn pallorahin tekemisen. Marimekon Surrur-kirjaan on koottu eri suunnittelijoiden kehittelemiä ideoita Marimekon kankaista. Kyseistä kirjaa minulla ei vielä ole, mutta ajatuksena olisi sellainen pukinkonttiin saada/hommata. Tämän ohjeen löysin netistä.


Toki tähän rahiin oli käytettävä Marimekon Oja-kangasta pääasiassa ja väripilkkuina sitten värjäämääni Oja-kangasta sekä jotain pinkkiä, mummultani saamaa kangasta. 24 osaa leikattuani neulasin osat valmiiksi ja painuin pehkuihin.


Tänään siivosin ja tuuletin matotkin, kun sää oli niiin mukavan kirpeä. Sain kuitenkin hommat nopeasti hoidettua ja pääsin varastoon ompelemaan pallorahin osia yhteen. Ompelu sujui nopsaan ja sitten oli vuorossa täyttö. Poju oikein käkätti ääneen, kun sai kanssani täyttää paloja. Jostain syystä pehmusteen tunkeminen palojen sisään oli hänestä hirmu hauskaa. Kiitos vaan siskolleni ylimääräsistä tyynyistä, joista sai hyvät täytteet. ;)


Välillä kävimme sisällä tekemässä ruisleipää seuraavaan vaiheseen ja sitten jatkoimme osien täyttöä.


Lopulta kaikki kaksitoista osaa oli täynnä ja täyttöaukot ommeltu kiinni. Kun muksutkin oli nukkumassa, ompelin osat yhteen. Olin netistä kuullut ettei osat tahdo pysyä yhdessä, joten yritin ommella mahdollisimman monta tikkiä moneen kohtaan. 



Rahista tuli todella hauskan näköinen, mutta saa nähdä montako päivää se kestää, kun poju pääsee siihen käsiksi.


Nyt syömään tuoretta ruisleipää ja lukemaan tänään postiluukusta tipahtanutta Juoppohullun päiväkirjan viidettä osaa.


Hyvää Yötä! 


-Tiia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti