lauantai 29. marraskuuta 2014

Kirppiksiä ja kiirettä

Torstaina siivosin ja kesken päivän muistin, että vanhimmalla neidillähän onkin tänään partiossa uintia. Siinähän se ilta sitten vierähtikin, kun neitiä piti kuskata keskustaan. Onneksi keksimme nuoremman neidin kanssa käydä kirjastossa odotusaikana. Itse olisin viihtynyt koko tunnin kirjastossa, mutta neidillä oli hoppu. Päätimme sitten piipahtaa Pelastusarmeijan kirpparilla loppuaikana.


Turha käynti ei ollut, kun löysimme kolme jätskikippoa 1,5eurolla. Juuri kolme meiltä olisi puuttunutkin tämän päivän juhlista.

Lisäksi mukaan lähti pieni kori joululahjojen pakkaamista varten. Korista puuttui hinta, mutta kassalla sovittiin 50senttiä hinnaksi. Söpö kynsilakka oli pikkuneidin pakko saada eurolla.




Nämä korut hurmasivat minut, vaikka ateisti olenkin, ja pääsivät matkaani kahdella eurolla.

Perjantaina lähdimme heti aamusta kaupoille kilometrin mittaisen listan kanssa. Listalla oli synttäritarpeita ja jouduinkin käymään kahdessa kaupassa, jotta kaikki saatiin haalittua kasaan. Palkitsin sitten itseni piipahtamalla Pirkan kirppiksellä. Pöytä 82 osottautui aarreaitaksi ja löysin siitä vaikka mitä:

Kaksi erillistä "säläpussia" täynnä kivoja askartelujuttuja. Kranssipohja löytyi kylläkin toisesta pöydästä.

Ihana, vanha kynttilänjalka eurolla sekä toisella eurolla hyvä lokerikko, jonka käyttötarkotuksen ajattelin muuttaa aterinlokerosta väkertelylokerikoksi.

Ja tämä vati on kun tehty johonkin jouluasetelmaan. Nyt ehdin vain heittämään sen pöydälle odottamaan sisältöä.

Kotona pyöräytin pizzan ja kakun ja hyppäsin auton rattiin jälleen. Nyt suuntana oli Helsinki-Vantaan lentokenttä.

Pimeässä, märässä kelissä, ikuisuudelta tuntuvan matkan jälkeen olin viimein perillä. Odoteltuani hetken isäni vaimoa sekä kaksosveljiäni saapuvaksi, lähdimme ajelemaan kotia kohti.

Hakupalkaks sain ihanan Victoria's Secret-tuoksun

Tänään aamupäivä meni synttäreitä valmistellessa.



Kakku murennettiin ja pyöriteltiin palloiksi. Valion reseptillä tehdyt kakkutikkarit on niin mielettömän hyviä, mutta ne eivät pysy tikuissaan, joten en edes yrittänyt saada palloja tikkujen päähän.

Tikkuihin laitettiin sitten kiiviä ja kovasti kyselyjä herättäneitä säilöttyjä kirsikoita.

Kakun virkaa hoiti jäätelö, jonka sai strösselillä ja kermavaahdolla sekä suklaalla ja keksillä koristella mieleisekseen.


Erikoista näissä synttäreissä oli se, että lahjoja ei pitänyt tuoda vaan jokainen toi 5-10€ rahaa ja sitten sovittiin yhteinen summa millä jokanen ostaisi kirpparilta jotain hauskaa rekvisiittaa illaks. Kaksi lähti kirpparilta tyhjin käsin, kaksi löysi pehmolelut bailukavereiksi ja tyttäreni sekä toinen neiti löysi oikeasti pukeutumisrekvisiittaa itselleen kravaatista hattuun.

En tietenkään voinut vastustaa houkutusta kiertää kirppistä itsekin ja löysinkin viimein etsimäni lattelasit kahdella eurolla. 

Eurolla löytyi ihanat kengät.

Sekä 0,5eurolla Adidaksen legginssit.


Mutta nyt nautitaan juhlista ja ehkäpä neidit vielä nukkumaankin pääsee joskus. ;) Isoin makkari on ainakin pedattuna täyteen makuupaikkoja!

(Pahoittelut tuplakuvista tai puuttuvista kuvista. En voi korjata, kun en niitä tässä näe.)


-Tiia

keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Kynttilöiden valua

Innostuimme siskoni kanssa testaamaan kynttilöiden valamista. Tarvikkeet olimme tilanneet hyvissä ajoin netistä, Sinellistä massat ja sydänlangan ja Avalonin aarteilta kynttilävärit. Avalonilla oli niin nättejä värejä tarjolla, päädyimme tällä kertaa pinkkiin ja violettiin. Avalonin tilaus tulikin parissa päivässä. Muotteina halusimme käyttää kertakäyttöshampanjalaseja, jotta saimme aikaiseksi lieriön mallisia kynttilöitä. Mieheni porasi muovilasien alapäihin reiät, josta sai vedettyä sydänlangan läpi.


Vedettyämme narut reiästä läpi laitoimme mukit jalkoihinsa pystyyn ja yläpäästä naru solmulle varrastikun ympärille. Aloimme sulattamaan massaa ja kaadoimme sitä muotteihin, huomasimme kumminkin heti ettei massa pysynyt muotissaan vaan valui pohjareiästä pois. Tämä saatiin korjattua, kun annoinme massan hieman jähmettyä ennen kaatamista.


Toinen hyväksi havaittu keino tukkia pohjan reikä oli laittaa kynttilä palamaan ja kaataa siitä narua pitkin sulanutta massaa lasin pohjalle. Tämä tukki pohjareiän nopeasti.

Kynttilät olivat kuin drinkkejä kun massa oli vielä läpikuultavaa.

Emme halunneet tasaisia raitoja kynttilöihin, joten emme antaneet eri väristen massojen jähmettyä täysin kerrosten välissä. Jotta massa ei olisi sulattanut muovilasia mutkalle, annoimme sen hieman jäähtyä emmekä kaataneet kattilasta suoraan kuumaa massaa mukiin.


Teimme värimassoja monella eri värimäärällä, jotta saimme pinkin ja violetin eri sävyjä näkyviin. Vanhoihin kuppeihin kaadoimme värjäämätöntä massaa.

Kuppikynttilä. Tai tarkemmin sanottuna sokerikkokynttilä. ;)



Pari vanhoista kynttilän jämistä tehtyä kynttilää.


Koska olimme molemmat ekaa kertaa kynttilöitä valamassa, niin lopputuloksen odotus oli kutkuttavaa. Kynttilät kuitenkin onnistuivat yli odotusten ja niiden värit olivat niin kauniita, jokainen kynttilä on uniikki. 


Tykkäsin kynttilöiden tekemisestä tosi paljon ja ehdottomasti aion tehdä toistekin. Varsinkin sitten kun niitä pääsee itsekin polttamaan eikä tarvi koko ajan varoa, että uteliaat pikkusormet polttavat itsensä. Mutta kyllä tästäkin satsista pari ei-niin-kaunista-kynttilää jää itselle poltettavaksi.


-Tiia

maanantai 24. marraskuuta 2014

Maljakon etsaus

Eilinen menikin TAYSilla pojun osallistuessa Unitutkimuksen kuorsausosioon verrokkiryhmässä. Päivään mahtui psykologilla ja lastenlääkärillä käyntiä sekä yön yli kestävä seuranta.


Moneen kertaan myssy revittiin pois, mutta muuten käynti sujui hyvin. Aamulla tosin herätys tuli kello 5.38, kun poju oli niin nipussa johtojensa kanssa etten itsekään saanut häntä autettua. No eihän se uni enää sitten tarttunut pikkumieheen.


Palkinnoksi hienosti menneestä yöstä poju sai mitalin, josta oltiin hyvin ylpeitä. :)


Kotiin päästyä oli pakko päästä tekemään jotain omaa ja niinpä ajattelin viimein testata etsausta. Olin jo tuonut aineenkin valmiiksi sisälle. Tarkoituksena oli tehdä vanhasta hillopurkista vanhimmalle tyttärelleni kynttilälyhty.


Vedin maalarinteipillä sen alueen piiloon mihin halusin jättää alkuperäisen lasin. Sitten vain levitin hyvin epämääräisen näköisen aineen lasin pinnalle ja odotin vartin. Pesin lasin ja paikkailin vielä pienet epäkohdatkin. Kun lasi oli mielestäni hyvä, kuivasin sen kauttaaltaan ja lisäsin yksityiskohdiksi puuvillaista pitsinauhaa sekä muistaakseni mummultani joskus saaman "timanttiryppään". 



Nyt sisällä paloi oikea tuikku, mutta tarkoituksena on ostaa led-tuikku. Näin sen voi turvallisesti antaa olla lastenhuoneessa.

Etsausaineen kanssa touhutessani mieleeni tuli siskoni ostama maljakko. Hän oli ihastunut ihanan turkoosiin maljakkoon kirpparilla ja päättänyt ostaa sen, kotona hintalappua poistaessaan hän poistikin samalla ison palan turkoosia pintaa tietenkin keskeltä maljakkoa.



Nähtyään mitä sai aikaseksi hän lähetti meille kiroten viestin ja ilmotti heittävänsä maljakon roskiin. Lupasin ottaa sen itselleni. Koska täplä oli sellaisessa kohtaa, että se näkyi joka puolelta katsottaessa tiesin etten käyttäisi maljakkoa tässä kunnossa missään. Päätinkin, että raaputan turkoosia pintaa viivan irti ja etsaan sen kohdan. Tämä onnistui, mutta pestessäni etsausainetta pois ja katsoessani lopputulosta tarkasti, huomasin turkoosin pinnan lohkeilevan moni paikoin eri puolilla maljakkoa. Käytössä kulumaa tulisi vain koko ajan lisää.

Eipä auttanut kun ruveta urakoimaan turkoosia pintaa veitsen kanssa pois.


Otin turkoosin muuten kauttaaltaan pois, mutta pohjaan sen jätin, koska paksussa pohjassa ei niin näy onko väri hieman lohkeillut. Pohjan sinisyys toi kuitenkin kivan särmän maljakkoon.


En halunnut maljakosta täysin etsattua, vaan jotain yksityiskohtaa tarvi taas olla. Päädyin tähtikuvioon. Leikkasin kontaktimuovista tähden ja painelin sen tiiviisti maljakon pintaan. Ja jälleen levitin etsausainetta pintaan.


Parin korjauskerran jälkeen etsauspinta oli hyvä! Se jäi ihanan eläväiseksi maljakon pintaan.

Lähetin siskolleni kuvan uusitusta maljakosta, eka kommentti oli, että maljakko on hauskan näköinen. Laitoin vastauksena, että kerro jos haluat sen takaisin ja hän halusi. Eli ei ollut turhaan tuunattu maljakko. :)

Ohhoh, tänä iltana uni tulee varmasti nopsaan.


-Tiia

lauantai 22. marraskuuta 2014

Hyvän Mielen Puu

Niinhän siinä sitten kävi, että nälkä kasvoi syödessä ja maalaushommat jatkuivat. 


Keskimmäisen tytön huoneen seinä on aina ollut hyvin tylsä. Maali oli vaaleampi lopulta mitä ostettaessa luulimme ja neljä vuotta olemme tuumineet seinän olevan tylsä ja kaipaavan jotain. Meidän makkarina ollessaan seinällä ei ollut kerta kaikkiaan mitään, ei edes kalusteita sitä vasten. 


Tyttäremme oli nähnyt Pikku Kakkosessa Hyvän Mielen Puun ja ihastui siihen. Siitä idea sitten torstaina tuli päähäni ja päätin maalata seinälle ison puun mustalla maalilla. Sanaakaan sanomatta miehelleni, suuntasin perjantaiaamuna Bilteemaan ja ostin maalia 2,5litraa, litrakin olisi riittänyt kevyesti, mutta onneksi maalipurkki maksoi vaan 12,99€.

Piirsin lyijykynällä ääriviivat puulle, ihan mutu-tuntumalta seinän muotoa hyväksi käyttäen. Halusin yhden oksan kaartuvan peilipöydän yli.


Siitä sitten vaan aloin pikku pensselillä maalaamaan puuta näkyviin.


Puun varressa pääsivät neiditkin maalaamaan, kun ei ollut niin pientä piperrystä.


Kaksi maalikerrosta myöhemmin puunrunko oli valmis. Sitten alkoi koristeiden teko. Idea oli, että ainoastaan runko on tehty maalilla ja kaikki muu on muunneltavissa. Näin puu kestää paremmin aikaa eikä näytä lapselliselta, kun neiti kasvaa.


Tällä hetkellä puuta koristeltiin kangaspäällysteisillä lehdillä sekä linnulla. Linnun piirtäminen olikin se haastavin osuus minulle ja ilman Googlea se luultavasti näyttäisi ankalta enemmän.


Liimasin kankaat pahville ja siitä sinitarralla seinälle.



Mielestäni puu onnistui odotusten mukaisesti ja myös mieheni tykkäsi siitä. Joskin hän korjasi etteivät lehdet voi ylöspäin kasvaa, kuittasin sen sanomalla, että taikapuussa voivat. Kehuja on sadellut muualtakin. Se tuo mustana kivaa kontrastia hyvin vaaleaan ja pastellisävyiseen huoneeseen.


Pienen naulan laitoin myös puuhun, niin neidin eskarissa tekemä pöllönpesä pääsi myös puuhun roikkumaan.


Ihme ja kumma kyllä pikku herra sai pidettyä auttavat kätensä kaukana maaleista ja puusta. ;)

Nyt kirjoittelemaan eskarilaisen vihkoon päivästä, joka on vietetty Unikko-pöllön seurassa. Mukavaa iltaa kaikille!


-Tiia

Puulaatikon tuunaus

Pari viimeistä päivää on mennyt maalaillessa. Kaikki alkoi pienestä, varastosta löytyneestä puulaatikosta. Laatikko on aikoinaan tullut pesusienilajitelman mukana ja onkin palvellut monessa osoitteessa ja tehtävässä sen jälkeen.


Nyt kuitenkin puunvärinen laatikko oli saanut päätyä varastooni. 


Halusin siitä valkoisen, joten päätin maalata sen. Mutta kolmen sisaruksen riidan keskeyttääkseni nakitin maalaushommiin keskimmäisen lapsukaisen.


Neiti otti mielellään maalaushomman vastaan ja hoitikin sen hyvin!


Kahden valkoisen kerroksen jälkeen suunnittelin lyijykynällä tekstit paikoilleen ja sitten mustalla maalilla ja pikku pensselillä aloin sutata.


Askarteluhommiin Bilteman pienet 2,49€ maksavat maalipurkit on loistavia. Kierrekannesta myös iso plussa!


Jokaisella reunalla on eri teksti sekä pieni sydän. Näin laatikko näyttää hauskalta vaikka se olisi keskellä pöytää.



Ekaksi laatikko kuitenkin päätyi vessan nurkkakaappiin.


Sisältönään kynsilakkoja. Jes, olin todella tyytyväinen tähän. :)


-Tiia