Päiväpeiton uusi elämä!

Sain siskoni päiväpeiton pestyä paloina ja niiden kuivuttua aloin hommiin. Keskimmäisen neidin sohvasänkyyn tein päiväpeiton vain leikkaamalla ylimääräistä mittaa pois ja huolittelemalla ne kaksi leikattua reunaa saumurilla. Aluksi oli tarkoitus tehdä reunoista viimeistellymmät, mutta koska ne jäävät kumminkin piiloon seinän vierustoilla niin annoin saumojen olla.

Valitettavasti peite ei vielä koskaan ole päässyt sängylle asti, koska muksut sotkivat sen muovailumassalla heti. Joten se on jälleen kuivumassa.

Pienempi mitattu pala oli tarkoitettu pojun päiväpeittoon alupuoleksi.

Näkyvänä kankaana toimi kirpparilta kolmella eurolla ostamani pallokangas.

Käänsin vain pallokankaan reunat valkoiselle puolelle ja surauttelin ompeleet päälle.

Koska molempia kankaita jäi, niin päätin tehdä pojun kirjahyllyyn pehmokoppia. Tikkikangas tuli hyvin koppaa ja auttoi sitä pysymään pystyssä. 

Käännetty reuna tukee koppaa entisestään, joten sisältö pysyy kasassa.

Puupalikat tarvitsivat kaiken mahdollisen tilan, joten jätin reunan kääntämättä.

Nyt pallukat toistuvat hauskasti sängyssä ja kirjahyllyn kopissa.

Viimeiset pallokankaan rippeet käytin patalappuun, jonka sisään laitoin pari kerrosta tikkikangasta. Lopputulos huvitti minua, koska keltaiset pallot näyttävät mielestäni ihan silmiltä ja mustat hirviön suulta. Keskellä oleva sauma pitää tikkikankaat paikoillaan sekä sen ansiosta patalappu taipuu hyvin kahtia ja sillä on helppo tarttua peltiin. Tämä testattu toimivaksi!

Pallokangas käytettiin totaalisen täysin loppuun, tilkkuakaan ei jäänyt. Mutta 260x260 senttisestä päivpeitosta jäi vielä tämän verran. Sillekin kyllä on jo mietitty jatkokäyttöä. ;)

Eilen pakkasin kamat autoon ja suuntasin ystävälleni.

Olin luvannut auttaa häntä järjestelemään kotinsa kuntoon ja hyvinhän siinä vierähti viisi tuntia. Ystäväni tarvitsikin vähän komentoapua ja ihmetteli miten mä voin olla niin tehokas. Paljon saimme aikaiseksi ja ystäväni tuntui hyvin tyytyväiseltä lopputulokseen. 

Päällystin hänelle myös pari äidiltäni saamaa pahvilaatikkoa.

Ne saivat ihan uuden ilmeen tapetilla! Suunnittelin näitä vaatehuoneeseen, mutta ne päätyivätkin hyllyyn lelulaatikoiksi olohuoneeseen. Tämän kun olisin tiennyt, olisin vetänyt tapettia hieman alemmas sisäpuolelta, mutta ihan hyviltä ne noinkin näyttivät. 

Kuvassa näkyy myös herra lämmönsäätelijä, joka ei millään voi olla koskematta pöytätason alapuolella olevaan patteriin.

Nyt menen nauttimaan juuri siivotusta, lähes hiljaisesta kodista <3 Paras oivallus tämön päivän siivouksessa oli vaihtaa vanhimman tyttären huoneeseen valaisin, ah, mikä ihana valo täyttikään huoneen! Tuntui kuin neliötä olisi tullut kymmenen lisää. 

-Tiia