keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Kynttilöiden valua

Innostuimme siskoni kanssa testaamaan kynttilöiden valamista. Tarvikkeet olimme tilanneet hyvissä ajoin netistä, Sinellistä massat ja sydänlangan ja Avalonin aarteilta kynttilävärit. Avalonilla oli niin nättejä värejä tarjolla, päädyimme tällä kertaa pinkkiin ja violettiin. Avalonin tilaus tulikin parissa päivässä. Muotteina halusimme käyttää kertakäyttöshampanjalaseja, jotta saimme aikaiseksi lieriön mallisia kynttilöitä. Mieheni porasi muovilasien alapäihin reiät, josta sai vedettyä sydänlangan läpi.


Vedettyämme narut reiästä läpi laitoimme mukit jalkoihinsa pystyyn ja yläpäästä naru solmulle varrastikun ympärille. Aloimme sulattamaan massaa ja kaadoimme sitä muotteihin, huomasimme kumminkin heti ettei massa pysynyt muotissaan vaan valui pohjareiästä pois. Tämä saatiin korjattua, kun annoinme massan hieman jähmettyä ennen kaatamista.


Toinen hyväksi havaittu keino tukkia pohjan reikä oli laittaa kynttilä palamaan ja kaataa siitä narua pitkin sulanutta massaa lasin pohjalle. Tämä tukki pohjareiän nopeasti.

Kynttilät olivat kuin drinkkejä kun massa oli vielä läpikuultavaa.

Emme halunneet tasaisia raitoja kynttilöihin, joten emme antaneet eri väristen massojen jähmettyä täysin kerrosten välissä. Jotta massa ei olisi sulattanut muovilasia mutkalle, annoimme sen hieman jäähtyä emmekä kaataneet kattilasta suoraan kuumaa massaa mukiin.


Teimme värimassoja monella eri värimäärällä, jotta saimme pinkin ja violetin eri sävyjä näkyviin. Vanhoihin kuppeihin kaadoimme värjäämätöntä massaa.

Kuppikynttilä. Tai tarkemmin sanottuna sokerikkokynttilä. ;)



Pari vanhoista kynttilän jämistä tehtyä kynttilää.


Koska olimme molemmat ekaa kertaa kynttilöitä valamassa, niin lopputuloksen odotus oli kutkuttavaa. Kynttilät kuitenkin onnistuivat yli odotusten ja niiden värit olivat niin kauniita, jokainen kynttilä on uniikki. 


Tykkäsin kynttilöiden tekemisestä tosi paljon ja ehdottomasti aion tehdä toistekin. Varsinkin sitten kun niitä pääsee itsekin polttamaan eikä tarvi koko ajan varoa, että uteliaat pikkusormet polttavat itsensä. Mutta kyllä tästäkin satsista pari ei-niin-kaunista-kynttilää jää itselle poltettavaksi.


-Tiia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti