Pikkufiksausta

Nyt flunssasta parannuttuani hommanani on ollut korjata vaatteita, joissa on ollut milloin mitäkin ongelmaa.

Toinen puntti valmiina, toinen vielä reikiä täynnä.

Neidin revityt farkut oli muun muassa yksi päänvaiva! Aina kun hän puki ne, meni jalka jostain väärästä reiästä pihalle ja se vaan isonsi jo ennestään liian isoja reikiä. Koska puntit on täynnä reikiä, niin päätin ratkoa ulkosivun auki ja syöttää koko matkalle puntin sisään ison paikan. Ommel ei näy kuin läheltä katsottuna, mutta muuten housut on nyt huomattavasti fiksummat ja tietysti myös lämpimämmät. Kuivumisaika vaan piteni hieman, mutta se ei haittaa.

Nämä ihanat "veden väriset" housut puolestaan sai kokea jonkun näköisen pihaleikin ja polvet oli aivan täysin mudassa. No tahranpoistajalla yritin tietysti saada tahrat veks. Kuinkas kävikään, polvista lähti väri. Eli ojasta allikkoon meni se tahranpoisto. Housut oli kuitenkin aivan ehjät, joten en halunnut pois niitä heittää. Niinpä leikin tahranpoistoaineella hieman lisää ja tarkotukselliseti hain värinpoistoa! Nyt housut on kauttaaltaan epätasasen väriset, aivan kuin ne olisi tarkoitettu niin.

Viimeisimmät housut oli jalassa keskiviikkona. Koulua oli kulunut tunti, kun opettajalta tuli viesti, että neiti on liukastunut koulun metalliportaissa ja jalka on ruhjeilla ja housut revenneet. 

Vaikka jalka näytti tältä niin neitien suurin ongelma oli heti ollut housut! Ne kun olivat kuulemma yhdet hienoimmista mitä on ja tietysti sellaiset joita ei enää myydä. Kaverukset miettivätkin miten housut saisi tyylikkäästi paikattua, ehdotukset olivat joko musta tai farkkukankainen paikka.

Niinpä tukikankaan avulla ompelin silitetyn housun reiän umpeen ja leikkasin farkkukankaasta paikan. Mutta ei, se olisi pitänyt olla niin iso että näytti mielestäni hassulta. Muistinkin sitten, että varastossa on eräs vanha paita, joka on muuten nuhjuinen, mutta kirjailu on hyvä.

Zara-kirjaimista sitten mallailin sopivimmat kirjaimet punttiin ja ompelin kiinni. Pari tuntia kului nopsaa kun näitä tikkasin käsin. ;) Jännitti mitä neiti sanoo ja sainkin kuin sainkin hyväksytyn arvosanan! Wuhuu! Saas nähdä mikä on kavereiden tuomio maanantaina.

Tämän paidan ostin itselleni Prismasta kahdella eurolla ja jottei se olisi näin tappavan tylsä, ompelin siihen kuviot, jotka oli myöskin pilalle menneestä paidasta talteen otettu.

Nyt tätäkin paitaa viitsi kotona pitää.

Tämän mekon ostin joskus kirpparilta tietämättä mekon kokoa, uskoisin sen olevan 34. Ideana oli pienentää se tyttärelle tai suurentaa itselleni. Mekko lojui ja odotti tytärtäni, kunnes hän viimein ilmoitti ettei halua sitä. Niinpä piti keksiä keino suurentaa mekon yläosaa minulle. Koska vetoketju on mekossa takana, päätin lisätä ohuesta tekonahasta suikaleet mekon reunoille.

Mustan vyön kanssa mekko istuu nyt tosi kivasti ja pääsee varmasti käyttöön, kun sopiva hetki koittaa.

Nyt jatkamaan tekemisiä.... Mukavaa viikonloppua kaikille!

-Tiia