Jos toffee onnistuisi, saisi pikkuneiti siitä hyviä joululahjoja kavereilleen.
Siinä sitä seisoskeltiin hämmentelemässä sokerilientä.
Pehmeän kuula-asteen jälkeen lisättiin maitotiivistettä ja sitten vaan sekoiteltiin ja jäähdyteltiin. Eli ei kovin vaikeaa, mutta vaati hieman keskittymistä.
Kaadoin toffeen muottiinsa, mutta kattilaan jähmettyneen massan koputtelin lautaselle. Paras arvio tuli testimaistajilta, jotka tyhjensivät pienimmätkin muruset lautaselta.
Paloista ei saanut niin nätin tasaisia, kun se tuppasi murtuilemaan hieman, mutta maku oli hyvä!
Yhdestä maitotiiviisteestä tuli puolitoista kertainen määrä toffeeta, joten tein sen verran, kiloissa valmis satsi oli noin 1,5kiloa. Sen sitten jaoin erikokoisiin lasipurkkeihin, joista pienimmät menee nuorimman neidin kavereille ja isot suuntaa sitten muualle. ;)
Illalla päätin vielä tehdä kummitytölleni joululahjamekon. Ruokalapun olin tehnyt jo aiemmin.
Valitsin mekon kaavan yhdestä kirjaston lastenvaatekirjasta. Mekko oli kivan näköinen sekä pitkäikäinen, kun kokoa pystyi säätelemään. Myös toteutus kuulosti helpolta.
No helppous tyssäsi heti ekaan sauman huolitteluun kun jälki näytti tältä! Argh! Tappelin ja vääntelin ja kääntelin tunnin, eikä tikki parantunut. Mutta koska perjantai on jo niin liki niin mekko piti saada valmiiksi. Päätin kysyä facen ompeluryhmästä neuvoa ja viiden minuutin päästä ongelma oli ratkaistu. <3
Siitä alkaen työ sujui sutjakkaasti ja lopputulos oli mielestäni kaunis. Olkapäillä olevista nauhoista mekkoon saa lisää pituutta, jolloin menee hieman pidemmällekin neidille.
Kankaaksi valitsin kauniin Marimekon vihkiruusun ja vuorikankaaksi valkoisen. Halusin pitää punavalkoisen linjan, joten kaikki koristeetkin piti olla valkoista.
Helmaan laitoin leveän vanhan pitsin.
Ja rintaan tein jämäkästä pitsinauhasta kukan.
Ei muuta kun pikkusen mekko ja ruokalappu pakettiin. <3 Toivon todella, että lahja on mieleinen.
Iltapalaksi vielä juuri valmistunutta saaristolaisleipää, niin jaksoi nukkua koko yön. ;)
-Tiia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti