Terassikalusteiden päälliset

Niinhän siinä sitten kävi, että terassituolien pehmusteiden päälliset ei enää puhtaaksi lähteneet, joten pakko oli tehdä uudet. Olin kyllä suunnitellutkin tekeväni, kun vanhat oli jo pari vuotta palvellut, mutta en aikonut tehdä niitä nyt. Mutta eipä auttanut muu kuin löytää sopiva kangas. Päädyin samaan ratkaisuun kun viimeksikin eli teen päälliset pussilakanasetistä. Lakanakangas kestää hyvin pesuja eikä ole niin suuri sijoitus jos käykin jotain. Niinpä päätin ruokatunnilla poiketa Prismassa hakemassa etukäteen netistä valitsemani setin (19,90€).

Viime päälliset oli valkopohjaista raitakangasta, joten nyt halusin jotain erilaista. Tähtikuvio on mieleinen ja kankaan värikin sopii hyvin valkoiseksi maalattuihin, puisiin pihakalusteisiimme. Vanhat päälliset toimi loistavina kaavoina, joten ei muuta kun leikaten sopivat palat ja ommella ne yhteen.

KAM-nepit saivat jälleen toimia kiinnityksessä, ja oikeaa väriäkin löytyi vielä kaapista.

Nepit paikoillaan.

Sitten olikin jo homma valmis. Tällä kertaa päädyin tekemään pitkään penkkiin yhden yhtenäisen päällisen, aiempia kun oli kaksi.

 

Pussilakana setissä tuli tietysti myös tyynyliina ja alehyllystä bongasin vielä kolmella eurolla väriin sopivan neulotun tyynynpäällisen. Tyynyt on niin mukavia kun kesällä makoilee penkillä lehtiä lukiessa.

Tuoleja on kaksi, mutta samaltahan nuo näyttää, joten tässä seuraavaksi kuva vaan toisesta.

Nyt kello on sen verran että viimeset hörpyt latesta naamaan, sormet puhtaaksi omppumunkin sokerista ja siivoamaan. Huomenna saakin sitten levähtää ihanien ystävien seurassa mm. paljussa istuen. Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

-Tiia

Pihan laittoa

Meille on lauantaina tulossa kavereita, mitään erityistä syytä ei juhlille ole, kuhan juhlitaan kevääntuloa. Tällä viikolla onkin jo komeasti näkynyt kevään merkkejä, ilma on ollut mitä mahtavin kevät ilma, niinpä ulkoilu on ollut ehdotonta. Tänään olin kolmen maissa kotona ja suuntasimme heti ulos, tarkoituksena saada pihaa kevät kuntoon, talvi kun siihen aina jättää merkkinsä.

Yli pari tuntia siivosin pihaa, haravoittin havuja ja lehtiä pois hietikolta ja harjasin terassin ja kuistin. Kanervan jäänteetkin saivat lähteä ruukuistaan ja pihavalot päätyivät vintille. Terassikalusteet haettiin piiloistaan ja pyyhittiin käyttökuntoon, pehmusteet ja terassin matto marssi alas vintiltä ja kevät alkoi näkyä myös omassa pihassa. Pajunkissojakin kävin etsimässä lähitienoolta, tosin tulos jäi laihaksi tällä kertaa.

Paljon sain tehtyä, mutta toki tehtävääkin vielä on paljon. Nurmikon haravointi saa vielä odottaa lumen sulamista. Huomenna täytyisi vielä pestä palju ja koota pehmusteet pesun jäljiltä. Kiva olisi kyllä ommella niihin jo uudet päälliset, mutta näihin pirskeisiin ne ei ehdi. 

Päivä alkaa olla lopuillaan, mutta fiilis on mahtava, kun saa tehdä kesävalmisteluja.  Ens viikolla voisi ehkä laittaa leikkimökin kuntoon lapsille, jos sää jatkuu yhtä mukavana.

Nyt ainoan kuvan saattelemana iltahommiin. Terassin kuvaus kun jäi pehmusteiden takia toiseen kertaan. 

Aurinkoista loppuviikkoa jokaiselle <3

-Tiia

Ikkunaprojekti

Olen aina tykännyt vanhoista ikkunoista ja viime elokuussa tuli ilmi, että tätini vintillä niitä olisi vaikka kuinka. No niinpä soitin tädilleni ja tein matkan kohti Narvaa, siellä minua odottikin oikea valikoima erilaisia ikkunoita. Siinä oli valinnan vaikeutta kerrakseen kun mietin mitkä otan, kun kaikkia en kumminkaan viitsinyt kotiin raahata. Mietinpä siis käyttötarkoitusta hieman ja päädyin siihen, että kaksi saivat olla lasillisia ja yhdestä tulisi peili, joten laseja ei tarvittu. 

Olin tarkoin valinnut ikkunat niin, että ne olisivat kuluneita pinnoiltaan, mutta tukevia. Ainoastaan kolmen ruudun ikkunaa piti tukea liitoksistaan, koska se oli jo hapertunut, mutta en voinut olla ottamatta sitä kun helat oli niin hyvässä kunnossa. Pääsin siis todella helpolla näiden työstössä, pientä hiomista vaan, niin saatiin hilseilevät maalit pois ja sitten karmien ja lasien huolellinen putsaus. Tämän jälkeen lasilliset ikkunat olikin jo valmiita käyttöön.

Tämä ikkuna oli niin nätti, että ainakin tällä hetkellä se palvelee täysin koristetarkoituksessa. Toinen alalasi on edelleen vailla kiinnittämistä paikoilleen, vanha kiinnitysaine kun oli niin lohkeillut, että päätin irottaa sen ennen kun se tippuu.

Yhden ruudun ikkuna puolestaan löysi paikan keittiön muistitauluna. Siihen on helppo kirjoittaa tulevan viikon muistettavat asiat tussilla ja pyyhkiä ne sitten pois. On siinä välillä kyllä ollut runojakin raapustettuna.

Eniten muutosta koki tämä kolmen ruudun, lasiton ikkuna. Karmi oli tosiaan sen verran aikaa nähnyt, että se piti tukea kulmistaan, lisäksi tähän oli hommatava sopivat peilit. Sen homman jätinkin suosiolla appiukolle ja näin homma valmistui ilman suurempia tuskia. 

Viimein pääsi isäntä kiinnittämään valmiin peilin kodinhoitohuoneen seinään. Seinä oli pelkällä antiikkilaastilla vedetty, joten peili toi sille sen kaipaamaa luonnetta ja siitä on hyvä kurkata hiukset kuntoon suihkun jälkeen.

Kaikki kolme ikkunaa sai uuden elämän ja olin hyvin tyytyväinen lopputuloksiin. Haaveena olisi myös ikkunoista tehty pieni kasvihuone, jossa voisi kasvattaa jotain pientä, enää tarvisi vaan saada joku toteuttaan idea.... 

Toteuttajaa odotellessa mukavaa viikkoa kaikille lukijoille <3

-Tiia

(Pahoittelut sanaväleistä, jotka jostain syystä ei ole tasamittaisia)

Rakkauteni lasipurkkeihin

Rakastan erilaisia lasipurkkeja, niitä meiltä löytyykin monenmoisena, on uutena säilytystä varten ostettuja sekä vanhoja elintarvikepurkkeja, joista olen poistanut etiketit ja ottanut uusiokäyttöön. Lasipurkit on mielestäni käteviä säilytysastioita, silloin kun sisällön ei tarvitse olla valolta suojassa, koska niistä näkee heti mitä missäkin on ja ne on helppo pitää puhtaana. Likasen purkin voi huoletta laittaa tiskikoneeseen.

Tässä on lasipurkkien hyödyntämistä yksinkertaisimmillaan, vain etiketit ja liimat poistettu. Ompelulaatikosta löytää helposti etsimänsä kun ne on pakattu läpinäkyviin purkkeihin.

Yllä oleviin lasipurkkeihin olen kontaktimuovin avulla lisännyt laput kertomaan mitä missäkin on sekä päällystänyt kirjavat kannet samanlaisella kankaalla. Takana olevat lasipullot päästävät kauniin väriset pyykinpesuaineet oikeeuksiinsa.

Aina purkeissa ei tarvi edes olla kansia. Lankapurkki palveli ennen keittiössä, mutta kannen hajottua se siirtyi kodinhoitohuoneeseen. Roskispurkki puolestaan on aina ollut kanneton. Isoja, kannettomia lasipurkkeja on helppo löytää kirpparilta. Kannattaa vain aina tarkistaa hinta ja miettiä mitä on valmis purkista maksamaan, näiden hintahaitari on hyvinkin suuri! Omani olen ostanut kaikki alle viidellä eurolla, mutta juuri tänään näin kirpparilla vanhan lasipurkin myynnissä 40eurolla! Purkki oli kyllä tunnetusta lasitehtaasta, mutta silti vain säilytystölkki eikä mikään taidelasi.

Isoja lasipurkkeja on helppo hyödyntää säilytyksen lisäksi myös koristekäytössä. Kuvassa oleva lasipurkki on toiminut niin maljakkona, lyhtynä, valonauhalla täytettynä sekä parasta aikaa kukkapurkkina keväisille narsisseille.

Vaikka lasipurkkeja löytyykin kodinhoitohuoneen tasolta lähemmäs kymmenen, ei tunnelma ole levoton, koska läpinäkyvä lasi on itsessään niin kevyttä katseltavaa.

Ikeasta ostamani lasipurkit olen koristanut yksilöllisiksi lisäämällä niihin rusetit. Tässä ne on sulassa sovussa kannettomien purkkien seurana ja kaikki piirustusvälineet käden ulottuvilla. 

Aion ehdottomasti myös kokeilla etsaamista, jolla saisi kivasti koristeltua lasipurkin pintaa. Vielä kun selviäisi saako etsausainetta jostain liikkeestä Tampereelta vai onko se tosiaan tilattava netistä. Tähän mennessä en ole vastausta löytänyt. Mutta etsintä jatkuu.

Nyt, aurinkoista viikonloppua kaikille! Toivottavasti se kevät sieltä jo saapuu meitä ilahduttamaan. <3

-Tiia

Kirppisaarteita

Eilen oli jälleen sopiva hetki poiketa kirppiksellä ja nappasinkin matkalta siskoni mukaan kiertelemään kanssani. Pirkan kirpputorikeskus oli jälleen pullollaan ihania kenkiä, niittikoristeilla olevia korkkareita ja huikeita korkoja, mutta valitettavasti koot olivat 37-38. Joten sillä saralla nolla-linja. Yhdet sopivat Dinskon kengät kyllä löysin ja ostinkin, mutta en itselleni vaan vanhimmalle tyttärelleni. En ollut aivan varma mitä neiti niistä pitäisi, mutta onneksi otin neljän euron panoksella riskin ja ostin kengät, ne sai heti suosion.

Kenkien lisäksi neiti sai minun mielestä niin ihanan värisen Stadiumin laukun (4€), johon on hyvä pakata leirikamat. Hän kun rakastaa erilaisia viikonloppuleirejä.

Poju puolestaan sai yöhaalarin (1,5€) ja nämä kaksi mehevää paitaa. Pääkallo-paita maksoi -50% tarjouksella huimat 40 senttiä ja Autot-paita oli puolestaan kuin uusi, joten 3€ siitä oli myöskin todella edullinen hinta.

Sekä uuden valjasrepun, jonka 8€ hintalappu ei nyt millään halua lähteä irti. 

Jotain löyty myös itselle, kiva epäsymmetrinen, uusi, t-paita neljällä eurolla. Jonka kuvio ei nyt oikein kuvassa pääse oikeuksiinsa.

Sekä ihana mekko, tämäkin ilmeisesti täysin käyttämätön, ja hinta 6€. 

Muut ostokset olivat vain jotain pientä sälää. Ei siis turha käynti tälläkään kertaa.

Nyt nauttimaan aamupalasta ja vapaa päivästä, joka meneekin mukavasti siivotessa. 

Mukavaa ja toivottavasti aurinkoista päivää kaikille!

-Tiia

Tuunausta

Ystäväni kävi eilen kahvilla poikaystävänsä kanssa ja toi samalla kassillisen vaatteita, joita ei ollut saanut myytyä kirppiksellä. Saatteeksi sanoi, että tee mitä tykkäät ja heitä pois jos on tarpeetonta. Kassista paljastui muunmuassa ennestään tuttu punainen Gina Tricot-mekko, joka oli kooltaan juuri oikea ja värikin miellytti, mutta malli oli niiiiiin tylsä! Pelkkää suoraa tuubia ja rintojen kohdalla rypytys.

 Mekko näyttää enemmän hameelta  tasokuvassa, joten otin kuvan myös päällä.

Lähtökohta.

Mutta kuten sanoin niin mekko on hyvin yksinkertainen ja toki kuvaushetkellä myös rytyssä. Tuijotellessani mekkoa ja miettiessäni seuraavaa siirtoa, muistin joku aika sitten Ebaysta tilaamani niitit. Näin ne siellä ihan sattumalta ja päätin tilata ne parilla eurolla.

Hetken mietin mekon ja niittien yhdistelmää ja vakuutuin sen toimivuudesta. Niinpä aloitin painelemaan niittejä mekon rypytyksen alle. Homma oli lastenleikkiä ja alle puolen tunnin päästä niitit koristivat pukua sekä edessä että takana. 

Lopputulos.

Todella pieni homma, mutta muutos oli mielestäni huomattava ja tyytyväisenä vein mekon kaappiini odottamaan käyttöä. Hintaa mekolle kertyi noin euro, koska niittejä jäi varastoon vielä yli puolet.

Nyt minulla olisi taas uusi vaihtoehto mihin pukeutua siskoni synttäreillä, jotka on tulevana lauantaina.

Ennen nukkumaanmenoa paketoin vielä siskoni lahjan, joka myös tuli ystäväni mukana meille. Sekä tietysti jotain itse tehtyä ja uniikkia. Toivottavasti on mieleisiä. 

Nyt ruokkimaan nälkäistä perhettä ;)

-Tiia

Taistelun kautta voittoon

Lauantain iltapalaksi päätin tehdä tuorejuusto-tonnikalapiirakan, johon olin ihastunut kun kaverini sitä oli tehnyt. Puolet piirakasta päätyi appivanhemmille ja puolet jätin itselleni. Muut perheenjäsenet kun kieltäytyivät maukkaasta piirakasta. 

Maukas piirakka saa makua chli-paprikatuorejuustosta ja mehukkuutta kirsikkatomaateista.

Herkullisen iltapalan jälkeen päätin jälleen lähestyä korin virkkausta, koska aiempi yritykseni oli mennyt pieleen. Novitan sivuilla oli kyllä ohje miten pitäisi edetä, mutta koska olen virkannut viimeksi koulussa niin ohje ei avautunut minulle vaikka selitysten avulla lyhenteet ymmärsinkin. Niinpä etsin netistä uutta ohjetta ja löysinkin eräästä käsityöblogista todella selkeän, kuvilla varustetun, yksityiskohtaisen ohjeen ( http://kasityonriemua.blogspot.fi/2012/09/virkatun-korin-ohje.html?m=1 ). Uuden ohjeen avulla aloitin jälleen aivan alusta. 

Nyt huomasinkin, että vaikka tein aivan kuten ohjeessa neuvottiin niin virkkaus ei toiminut ja tajusin että kuteeni on liian leveää. Ohjeissahan käytettiin valmista kudetta, joten en mistään saanut ohjetta siihen kuinka leveää kuteen tulisi olla. 

Aiemmin vanhoista t-paidoista leikkaamaani kudetta.

Niinpä purin jälleen työni ja aloin leikkaamalla kaventamaan kudetta. Työ oli helppoa, mutta tympeetä, koska olisin jo halunnut virkata enkä enää leikata ja nyt valkoista nukkaa oli syli täynnä.

Kun kude oli viimein tarpeeksi kapeeta, oli kolmannen yrityksen aika. Jos tämä ei toimisi niin se olisi sitten siinä ja siirtyisin suosiolla muuhun.

Seurasin jälleen blogin ohjetta hyvin tarkasti ja viimein jälki alkoi olla sellaista kuin pitikin. Nopeasti se lopulta oikeastikin eteni, aiemmin ohjeissa mainittu "työn nopea eteneminen" oli lähinnä tarkoittanut mun tapauksessa sitä kuinka nopeasti olin saanut ison sotkun aikaiseksi. ;) Aluksi minun oli tarkoitus lopettaa kun korin pohja oli valmis ja meninkin sänkyyn, mutta uni ei tullut ja päätin palata sorvin ääreen ja tehdä korin valmiiksi.

Viimeisiä piilosilmukoita tehdessäni olin tyytyväinen, että sain kun sainkin korin tehtyä. Ensimmäinen korini ei ole täydellinen, tarviiko itselle tehdyn ollakaan? Mutta aion tehdä koreja lisää, koska pidän niiden ulkonäöstä ja olen jo pitkään niitä meinannut valmiina ostaa. Kudettakin on vielä hyvät määrät jäljellä. Ens kerralla työ ei varmastikaan myös vie näin montaa iltaa kuin esikoisteos vei. 

Työn ja tuskan takana ollut kori viimein valmiina.

Tänä iltana on varmasti vuorossa uuden, erikokoisen korin teko, jahka saan jälleen kudetta kavennettua. Nyt jatkaan kesken olevaa leivontaprojektia!

Leppoisaa sunnuntaita kaikille!

-Tiia

Vaippapusseja ja verhon väkerrystä

Tilasin jälleen viime viikonloppuna Sampsukasta kankaita. Ja eilen ne tipahtivat postilaatikkoon. Suurin osa oli jälleen trikoo-tilkkuja, mutta mukana oli myös isompi trikoo-pala, PUL-kangasta ja neppareita. 

Tänään pääsin jälleen ajoissa töistä ja päätinkin kaventaa mummultani saamaa ruokapöydänliinaa, jonka olin todennut liian leveäksi. Työ oli nopea, kello näytti vasta kolmea ja konekin oli jo pöydällä, joten päätin alkaa työstään PUL-kangasta. Olin ostanut kankaan vaippapusseja varten. Niinpä mittasin sopivan palan kangasta ja aloin ommella. Pussin sulkumekanismiksi valitsin narun, joten taitoin sille kujan pussin yläreunaan.

Pussi oli vaivaton tehdä eikä ompelukonekaan juuri vihotellut hankalasta kankaasta. Vanhempi kone kun ei ommellut PUL-kangasta lainkaan, vaikka oli uusi neulakin vaihdettu. Ensimmäisen pussin valmistuttua tarkistin vielä vaipan kanssa, että koko oli hyvä ja tein vielä kolme pussia lisää.

Kaksi pusseista oli molemmin puolin kuviollista, yksi vain toiselta puolelta ja viimeinen oli kokonaisuudessaan yksvärinen.

Pussien jälkeen päätin viimein lopettaa verhottoman kauden meidän kodinhoitohuoneessa ja aloinkin suunnittelemaan verhoa kodinhoitohuoneen ikkunaan. Päädyin suoraan verhoon, jonka saa nauhojen avulla laskostettua. Kankaaksi valikoitui Kontti kirppikseltä ostamani raita-kangas ja nauhat tein aiemmin päivällä ylijääneistä pöytäliinan soiroista.

Verhopala ja nauhat valmistui helposti ja olikin vaippapussien jälkeen miellyttävä ommella niin sanottua normaalikangasta. Ompelun jälkeen oli enää silitys jäljellä ja sitten sain asetella verhot väliaikaiselle verhotangolle (varsinainen odottaa edelleen isännän inspiraatiota laittaa se paikoilleen). 

Verho valmiina. Hieman täytyy vielä asetella rusetteja ym. mutta turha tehdä sitä ennen kuin ikkunan pielilistat ja lopullinen verhotanko on paikallaan.

Huomenna vuorossa kahvittelureissu kaupungissa ihanan ihmisen seurassa. Olenkin tätä jälleennäkemistä innolla odottanut. Illalla puolestaan pitäisi ottaa uusi yritys leikkaamieni kuteiden kanssa, ensimmäinen kerta kun ei mennyt ihan ohjeiden mukaan. ;)

Nyt hyvää yötä ja mahtavaa viikonloppua kaikille!

- Tiia

Keittiön piristystä

Poju on ollut kipeenä niin ei ole valmistunut mitään uutta, vanhoja valkoisia t-paitoja olen kyllä silpunut kuteeksi odottamaan neulontaa. 

Eilen kuitenkin kaupassa yrttien vihreys veti niin puoleensa etten voinut olla ostamatta kolmea yrttiä. Yrttien tuleva paikkakin oli selvä; maalasin syksyllä kolme saviruukkua valkoisiksi ja koristin ne liimaamalla mustasta paperista tehdyt numerot niiden kylkeen. Helppo homma ja kivannäköinen lopputulos. Ruukkujen alle ostin vielä pitkän mallisen matalan vuuan, johon ruukut sopii nätisti vierekkäin.

Nämä ikkunalla tuovat ihanaa kevääntuntua keittiöön.

Toinen helppo projekti keittiössä oli leipälaatikko. Olin pitkään halunnut uuden leipälaatikon, valkoisen, metallisen, jossa on tekstiä. Etsin tätä kirppareilta ja kaupoissa, mutta missään ei ollut mieleistä, koska liian pientä en halunnut enkä myöskään korkeaa. Netistä kyllä löytyi mieluisia, mutta hinnat olivat 50€ ylöspäin. Viimein löysin kirpparilta uutena mieluisen mallisen laatikon. Ongelmana vaan oli se, että laatikko oli tarkoitettu lääkeboksiksi ja niinpä sitä koristi iso risti. Ostin kuitenkin laatikon (19,90€) ja päätin keksiä ongelmaan ratkaisun. 

Päädyin helppoon, nopeaan ratkaisuun ja kirjotin mustalle paperille liidulla, yksinkertaisin kirjaimin "Bread". Liimasin päälle kontaktimuovin, jolla sain näppärästi tekstin pysymään laatikon sivulla. Tulos miellytti ja tarvittaessa tekstin saa helposti irti, jos keksii jotain muuta ratkaisua tai laatikko päätyykin toiseen käyttöön.

Lääkeboksista leipälaatikoksi.

Nyt jatketaan paitojen leikkaamista, niin pääsisi siinäkin projektissa eteenpäin.

-Tiia

Sunnuntailuomuksia

Kerrankin olin suunnitellut ompelevani jotain ja suunnitelmani myös toteutui. Niinpä tein vaihteeksi hameen tyttärelleni. Tällä kertaa mukana oli vähän rimpsuja ja kankaana toimi mummun varastoista löydetty kangaspala. 

Niinpä leikkasin siitä 120cm x 45cm palan sekä rimpsuja varten kaksi suorakaiteen muotoista palaa.

Huolittelin palat, tein kuminauhakujan ja ompelin palat yhteen. Helppo ja nopea hame siis kyseessä jälleen. Mielestäni rimpsut oli riittävä yksityiskohta hameeseen, mutta tyttäreni vaan pyöritteli hametta käsissään ja kysyi missä kuva on? Niinpä siihen oli jälleen lisättävä kuva. Käytin jälleen Lidlistä joskus ostamiani silityskuvioita, jonka tosin ompelin paikoilleen että pysyy varmasti. Näin oli jälleen yksi hame valmis.

Hameen sovittelu oli tyttäreni mielestä turhaa, mutta pikkuveli olisi ollut sitäkin innokkaampi sovittelemaan. Niinpä ajattelin nyt testata housujen tekoa, en ole koskaan aiemmin housuja tehnyt! Malli oli selvänä mielessäni, mutta tietenkään minulla ei ollut siihen kaavaa. Niinpä käytin yhtä perushousujen kaavaa antamassa vähän oikeaa mallia koon suhteen sekä haaraosan leikkaamiseen ym., muut mitat saivat sitten tulla lennosta.

Kangasvalinta oli selvä, ruskea tähtikangas (Samsukasta tilattu) oli odottanut käyttöään jo hetken ja vihreää tähtikangasta (Kotivisio-messuilta ostettu) oli vielä jonkun verran jäljellä. 

Niinpä leikkasin ruskeasta kankaasta palat, olematta yhtään varma siitä tuleeko tästä mitään. Onneksi nykyinen lainakoneeni on sitä laatua että ompelee trikoonkin nätisti ilman turhia ongelmia. Heti kun näin ruskeat palat yhdessä aloin olla toiveikas sen suhteen että ehkä tämä tosiaan onnistuu ja näistä housut muodostuu. 

Vihreästä kankaasta halusin väriä ja eloa housuihin ja tein siitä leveän vyötärökaitaleen. Inhoan sitä kun housut jäävät liian alas ja sitten vilkkuu vaippa. Kestovaipat kun ei ainakaan ohuempia ole kuin kertakäyttöiset, niin monet housut tuppaa jäämään liian matalalle takaa. Yöhousuissa käytän suosiolla pari kokoa normaalia isompaa kokoa. 

Koska halusin housujen pussittavan niin tein leveät kaitaleet myös puntin suihin. Lisäsin vyötäröön vielä kuminauhakujan niin pysyy hyvin ylhäällä, puntit ei kuminauhaa tarvinnut. Kaitaleiden mittaaminen oli pojun mielestä hauskaa hommaa. Kai hän ihmetteli miksi äiti kietoo kangasta hänen mahaansa ja nilkkaansa.

Lopuksi enää neulasin kaitaleet paikoilleen ja ompelin kiinni siksakein ja suorin ompelein. Tarkistin vielä että kankaat tuli joka puolelta hyvin kiinni toisiinsa ja viimein oli housut valmiina. Sain housut sovitettua pojulle ja totesin niiden olevan vielä aavistuksen isot, joten ihan vielä ei käyttöön päädy, mutta muuten lopputulos miellytti. Parempi kuitenkin iso kuin valmiiksi pieni.

Keskisiltä ostetut nauhatkin on päätyneet käyttöön. 

Omasta mielestäni onnistuneet ompelukset oli valmiina ja olin laittamassa konetta pois kun kaapista osui silmiini eräs kesätakki. Takki on peräisin Linna kirppiksen "ota tästä"-laarista, eikä siis maksanut mitään. Ongelma oli kuitenkin se, että takki oli vyötäröltä aivan liian leveä minulle. Ajattelin, että nyt kavennan tätä nopeasti, meni sitten syveen tai saveen, niin eipä ole onneksi rahallinen menetys. Ja siitä vaan summanmutikassa vedin kavennukset sivusaumoihin ja yllättävää kyllä takki pysyi muotissaan hyvin ja sain siitä hyvän, ILMAISEN, takin töihin. 

Kuvan laatu on surkea jostain syystä.

Nopea välisiivous, kone ja kankaat pois ja kun pöytätilaa jälleen ilmeistyi, oli taikataikinan vuoro. Tämä oli jälleen niitä asioita, joita oli odotettu kun kuuta nousevaa, mutta aina tuppasi siirtyä toiseen hetkeen. Poju oli aivan onnessaan kun pääsi "leipoon" taikataikinalla, kerran sitä maistettiinkin, mutta 3dl suolaa taikinassa teki kyllä tehtävänsä ja maistelu loppui siihen.

Taiteilijat työssään. 

Pojulta ei mitään lopulta valmistunut, mitta tytöt saivat vaikka mitä aikaiseksi ja olisivat kuulemma tarvinneet lisää taikinaa. Lupasin tehdä toisella kertaa lisää. Työt uuniin kovettumaan ja taas siivoamaan jälkiä. Taikinan siivous lattialta oli ihanaa, verrattuna muovailuvahaan, koska lattialämmitys kuivatti taikinariput hetkessä. Myös taiteilussa käytetyt veitset ym. oli helppo vaan työntää koneeseen kun oli ruoka-aineista tehty massa. 

Valmiita teoksia odottamassa maalausta.

Tänään pääsee tytöt maalaamaan työnsä. Poju taidetaan eristää siitä tilasta ;) Eipä siitä välttämättä olisikaan maalailemaan, kun on jälleen kuumeessa ja flunssassa eli kotihoidossa.

Mukavaa viikkoa kaikille! :) 

- Tiia

Pikkuputiikin alelöytöjä

Tämä postaus ei oikeasti liity kirppistelyyn eikä väkertelyyn, mutta koska kaikkia vaatteita on mahdotonta löytää kirppareilta, varsinkin hyväkuntoisia paitoja, niin täydennän kirppislöytöjäni alelöydöillä. Normaalihintasena en juuri osta mitään itselleni, koska niin harvoin on pakottava tarve jollekin vaatteelle, että olisi se pakko heti saada jostain ostettua, joten mieluummin etsiskelen vaatetta kirppiksiltä tai alennusmyynneistä. Nyt kuitenkin itse asiaan eli eiliseen Naistenpäivään...

Lähellä meitä, Olkahisessa, on pieni vaateliike, La Dolce Vita, jossa olen parisen kertaa käynyt sen neljän vuoden aikana kun se on pystyssä ollut. Liikkeessä on pieniä eriä vaatteita, joissa on mukavia yksityiskohtia. Usein koot vaan on itselleni liian suuria. Nyt kuitenkin päätin pitkästä aikaa käydä liikkeessä. 

Naistenpäivän kunniaks siellä oli paljon tuotteita alennuksessa ja iloisena yllätyksenä löysinkin sopivia vaatteita. Yläkerrassa oli kaikki vaatteet kympin ja laukut 20€. Ja sieltä löysinkin itselleni kivan takin. 

Takin juju on rypytetty reunus, joka tuo kivasti eloa muuten yksinkertaiseen takkiin.

Löytöni ei loppunut takkiin vaan lisäksi löysin kaksi paitaa itselleni, molemmat myöskin sen 10€ kappale.

Neule, jossa pussittavat hihat.

Paita oli aavistuksen reilu, mutta leikkauksensa ansiosta se ei haittaa. Tässäkin kivana yksityiskohtana kukkaset ja ketjut, jotka ei ole pelkkää painettua kuvaa vaan oikeita.

Yläkerrassa ihastuin myös kenkiin (10€) joiden malli oli ihanan erilainen. Pinkkinä nämä kengät oli mitä mehevimmät, mutta koska epäilin, että noin kymmenenvuotias tyttäreni ei väristä olisi ollut innoissaan, niin päädyin mustaan. Ja ihme ja kumma kyllä, kengät kelpasivatkin tyttärelleni, joka nykyään on aika tarkka siitä mitä päällensä pistää.

Kassan lähettyvillä oli vielä mehevä kasa erilaisia huiveja, joista nappasin sen joka oli ekaksi silmiäni miellyttänyt. Värit oli ihanan kulutettuja ja huiveissakin oli yksityiskohtia, jotka teki niistä persoonallisia. Persoonallisilla huiveilla on mukava elävöittää perus luottotakkeja, joita on käyttänyt jo useamman vuoden. Mulla kun on tapana pitää huivia aina paitsi kesähelteillä.

Tässä huivissa yksityiskohtia riittää. Huivi on lähinnä kangasta, mutta huivin kapeimmat kulmat on neulottuja, kuten myös "paikka" huivin keskellä. Lisäksi huivissa on reunatupsut ja pitsikukkia. Kaulassa tämä sekotus ei kuitenkaan näytä sekametelesopalta vaan varsin mukavalta.

Olimme jo maksamassa ostoksia kun toinen myyjistä kysyi haluaisinko ilmaiseksi käsilaukun, josta on vetoketju rikki. Laukku kelpasi minulle, koska mallinsa ansiosta laukusta ei kuitenkaan tipu mitään vaikkei sitä kiinni saakaan.

Nätti laukku, josta valitettavasti vetoketju rikki. Pitkä hihnakin löytyy niin ei tarvitse käsissä roikottaa.

Näiden löytöjen kanssa lähdin tyytyväisenä viettään naistenpäivää kotiin. Päivää ei tarvinnutkaan yksin viettää kun ihanat ystävämme olivat yömyöhään seuranamme piristämässä lauantai-iltaa. <3

Hyvää sunnuntaita kaikille lukijoilleni!

Oma tän päivän tavoite olisi ulkoilun lisäksi tehdä vielä yksi hame tyttärelleni. Nyt kun viimein löysin sen kaavankin, jonka joskus kirjaston kirjastosta olin muistiin laittanut.

-Tiia