Lauantain iltapalaksi päätin tehdä tuorejuusto-tonnikalapiirakan, johon olin ihastunut kun kaverini sitä oli tehnyt. Puolet piirakasta päätyi appivanhemmille ja puolet jätin itselleni. Muut perheenjäsenet kun kieltäytyivät maukkaasta piirakasta.
Nyt huomasinkin, että vaikka tein aivan kuten ohjeessa neuvottiin niin virkkaus ei toiminut ja tajusin että kuteeni on liian leveää. Ohjeissahan käytettiin valmista kudetta, joten en mistään saanut ohjetta siihen kuinka leveää kuteen tulisi olla.
Niinpä purin jälleen työni ja aloin leikkaamalla kaventamaan kudetta. Työ oli helppoa, mutta tympeetä, koska olisin jo halunnut virkata enkä enää leikata ja nyt valkoista nukkaa oli syli täynnä.
Kun kude oli viimein tarpeeksi kapeeta, oli kolmannen yrityksen aika. Jos tämä ei toimisi niin se olisi sitten siinä ja siirtyisin suosiolla muuhun.
Seurasin jälleen blogin ohjetta hyvin tarkasti ja viimein jälki alkoi olla sellaista kuin pitikin. Nopeasti se lopulta oikeastikin eteni, aiemmin ohjeissa mainittu "työn nopea eteneminen" oli lähinnä tarkoittanut mun tapauksessa sitä kuinka nopeasti olin saanut ison sotkun aikaiseksi. ;) Aluksi minun oli tarkoitus lopettaa kun korin pohja oli valmis ja meninkin sänkyyn, mutta uni ei tullut ja päätin palata sorvin ääreen ja tehdä korin valmiiksi.
Viimeisiä piilosilmukoita tehdessäni olin tyytyväinen, että sain kun sainkin korin tehtyä. Ensimmäinen korini ei ole täydellinen, tarviiko itselle tehdyn ollakaan? Mutta aion tehdä koreja lisää, koska pidän niiden ulkonäöstä ja olen jo pitkään niitä meinannut valmiina ostaa. Kudettakin on vielä hyvät määrät jäljellä. Ens kerralla työ ei varmastikaan myös vie näin montaa iltaa kuin esikoisteos vei.
Työn ja tuskan takana ollut kori viimein valmiina.
Tänä iltana on varmasti vuorossa uuden, erikokoisen korin teko, jahka saan jälleen kudetta kavennettua. Nyt jatkaan kesken olevaa leivontaprojektia!
Leppoisaa sunnuntaita kaikille!
-Tiia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti