Aarteenmetsästys

Tänään pääsin viimein tätini vintille etsimään aarteita. Kyseessä on siis vanha talo, jonka vinttiä ei ole juuri tyhjätty aikojen saatossa ja omistajien vaihtuessa. Lähdimme siis siskoni ja vanhimman tyttäreni kanssa tänään ajelemaan kohti Vesilahtea. Jotta vanhat ikkunat ja muu löytämäni aarre mahtuisi kyytiin, oli kaksi vaihtoehtoa: joko ottaisin kuomullisen peräkärrymme farmarimme perään tai sitten lainaisin appiukon transitia. Kumpikaan vaihtoehto ei ollut täysin mukavuusalueellani, mutta päädyin kokeilemaan pakulla ajoa.

Perillä tätimme johdatti meidät vintille ja käski ottaan kaiken mikä miellyttää. Ja niin aloimme tonkimisen.

Vintillä oli pinta-alaa hyvin runsaasti, kuten myös tavaraakin. Osa oli tietenkin ihan normaalia käyttötavaraa mitä löytyy jokaisen meidän vinteiltä, myös ajan kuluessa rikki mennyttä löytyi. Silti mukaan mahtui myös paljon mielenkiintoista tavaraa ja niinpä transitin perä saatiinkin täyteen paluumatkalle!

Löytyi ikkunoita, vanhoja viininvalmistuspulloja, nukenvaunuja, pulloja, vanhoja työvälineitä, sanomalehtiä, puukoreja.... Toki myös tyttäreni löysi mieleisiä kotiin tuomisia, kun penkoi serkkujeni vanhoja leluja. 

Pihalle tulevat esineet saivat jäädä talliin odottamaan lämpimämpää päivää ja kukkia, mutta pienet esineet toin sisälle pesuun. 

Näitä pulloja on hyvä käyttää maljakkoina kesäkukille terassilla. Ei niin sureta jos hajoo. Riihimäen lasipurkki oli myös otettava, lasipurkit kun tunnetusti ovat mieleeni.

Puolestaan kukkaruukkujen alle sopii hyvin nämä halkeeman omaavat Arabian lautaset. Pesussa lähti hyvin lika pois ja lautaset odottavatkin nyt puhtaina käyttöön pääsyä.

Tämä söpö pelttipurkki pääsi myös vintiltä pois.

Hopeisia kynttilänjalkoja olen etsinyt jo pitkään, mutten ole törmännyt sopiviin kirppiksellä. Nämäkin tulivat komeiksi puhdistuksessa!

Korillinen viininvalmistuspullo pääsi jo sisälle, mutta odottaa nurkassa lopullista paikkaansa. 

Sekalaista seurakuntaa kuivumassa kodinhoitohuoneessa.

Tätini vanha paksu nahkalaukku osui myös silmiini eikä tätini sitä kuulemma enää tarvinnut, joten otin senkin mukaani. 

Tässä oli nyt tälläinen pintaraapaisu siitä mitä kaikkea mukaani tarttui! Lisää esittelyjä luvassa kun tavarat saavat ensin lopullisen paikkansa ja käyttötarkoituksensa.

Huomenna vuorossa pihakivien paikalleen laittoa....

-Tiia