Verhojen vaihtoa

En olekaan päässyt moneen päivään kirjoittelemaan mitään, syynä se, että mahatauti riivaa isäntää ja hän on ollutkin vuoteenomana pari päivää. Tästä tietenkin seurauksena se, että joudun itse hoitaan kaiken eli aika on ollut hieman kortilla. Sen verran aikaa olen kuitenkin itselleni riistänyt eilen ja tänään, että pesin aiemmat verhot ja laitoin kesäisempää ilmettä tilalle. Tokikaan asia ei ole niin yksinkertainen, että olisin vaan kaapista ottanut vanhat, puhtaat verhot vaan halusin uudet verhot, niinpä piti taas alkaa suunnitella....

Olohuoneessamme on kolme ikkunaa vierekkäin ja näiden ikkunoiden yhteisleveys onkin sitten lähemmäs viisi metriä, joten pelkät kaksi sivuverhoa näyttää orvoilta ja valmista yläverhoa on turha edes etsiä kaupasta. Edelliset verhot oli beigen väriset ja nyt halusin raikastaa ilmettä. Sivuverhot oli ostanut kirpparilta ja niistä oli tarkoitus tehdä keittiöön verhot, mutta olohuoneeseen ne päätyivätkin. Yläverho puolestaan löytyi vahingossa maanantaina ruokakauppareissulta. 

Vakio-Prismassamme on erikseen ALE-puoli, jossa myydään valikoimasta poistuvaa kosmetiikkaa ja käyttötavaroita sekä leluja. Tämä puoli onkin aina pakko vilkaista ennen ruokaostoksille menoa ja tällä kertaa mukaan tarttuikin kympillä 250 x150cm pellavaliina. Olin jo eilen silittämässä liinaa keittiönpöydälle, kun sain idean ommella siitä yläverhon olohuoneeseen. Pellava olisi juuri sopivan kesäinen ja huolettoman näköinen verhomateriaali.

Ikkunassa olevien verhojen kuvaaminen oli hyvin kinkkistä vastavalon takia. 

Sivuverhoista lähikuva, joka toistaa värin ehkä hieman paremmin.

En ole vielä täysin varma jäävätkö sivuverhot suoraan roikkumaan vai vedänkö ne jollakin narulla tai nauhalla sivulle.

Pojun huone, joka tosin nyt on vailla vakituista nukkujaa, kun poju nukkuu meidän huoneessa, sai myös uudet verhot. Jälleen hyvin simppeli, suora sivuverho, johon kuviollinen ja värikäs, jäykkä kangas sopi loistavasti. Kankaan olin ostanut Ikean poistopuolelta joskus, sen värimaailma oli mielestäni kiehtova ja raikas.

Erikoisin verhoprojekti tuli vastaan meidän makuuhuoneessa. Olin saanut mummultani kauniin vaaleansinisen läpikuultavan kankaan, jota mummun sanojen mukaan oli huimat kymmenen metriä. Koska kangasta todella oli paljon en halunnut sitä silputa summan mutikassa, vaan päätinkin että ainakin nyt se saa pysyä koossaan ja "vain" kieputan sen verhotangon ympärille. Homma kuulostaa simppeliltä, mutta liukas kangas yhdistettynä liukkaaseen verhotankoon ei ole ihan helpoin yhdistelmä. Perfektionistinen luonteeni ei myöskään millään meinannut tyytyä yhteenkään asetelmaan mitä siitä sain aikaan, aina toinen puoli näytti paremmalta kuin toinen. Tähän kuitenkin lopetin tällä erää. Joskin jotain jäi vielä mielestäni puuttumaan eli mietintämyssy pysyy päässä...

Eikä sovi unohtaa huonetta, jossa vietän hyvin paljon aikaa erinäisten kokkailujen äärellä eli keittiö. Keittiössä oli aiemmin kaksi sivuverhoa, samanlaiset kuin olohuoneen, mutta nämä olivat solmulla keskeltä. Nyt tämäkin saisi raikastua. 

Koska keittiön verhokankaaksi tarkoitetut verhot päätyivät olohuoneeseen, piti pähkäillä mitä nyt keksisi tilalle. Kangaslaatikolla törmäsin joku aika sitten ostamaani sinivalkoiseen raitakankaaseen, joka olisi hyvin erilainen kun aiemmat verhoni, joten päätin hyödyntää sen. Pala ei tuhottoman iso ollut ja koska keittiössäkin kaksi ikkunaa on rinnakkain niin tarvitsin kaksi verhoakin. Vaihtelun vuoksi pelkät, kaksi erillistä yläverhoa tuntui mukavimmalta vaihtoehdolta ja kankaan paksuus edellytti tarpeeksi lyhyttä mallia, jottei valoisuus kärsisi. Niinpä päädyin suoraan malliin, joka rypytetään hieman alareunoista ikään kuin laskosverho.

Lähikuva verhon lenkistä, joka on tehty pellavaliinan ylijäämäpaloista.

Napit puolestaan on otettu talteen vanhasta neuletakistani aikoinaan.

Olisin halunnut puiset napit verhoon, mutta varastoistani ei löytynyt kuin pieniä puunappeja enkä niitä muistanut tänään mummultakaan kysyä, niin nämä saivat tulla tuomaan merihenkisyyttä.

Keittiön verhoja katsellessani olin hyvin tyytyväinen siihen, että olin ottanut tänään, lasten mentyä nukkumaan, palan omaa aikaa ja puristanut verhoprojektin loppuun. Tai no, loppuun ja loppuun, huomenna täytyisi vielä vanhimman neidin ikkunoihin kehitellä jotain....

Pellavaliinan, jokainen sentti käytettiin hyödyksi, kun pala sitä päätyi keittiöverhojen lenkeiksi ja isosta palasta tuli vielä sopiva pöytäliina peittämään meidän olohuoneen kolhuista Lack-sohvapöytäämme. Se lähteekin kyllä heti vaihtoon, jahka pojulla on hieman enemmän ikää eikä enää kiinnosta hakata sitä milloin milläkin.

Nyt kello näyttää sen verta, että hipiti hopiti hop untenmaille. Toivottavasti huomenna olisi myöskin sääennusteita uhmaava ilma ja pääsisin istuttamaan kukkia. 

Hyvää yötä kaikille <3 Muistattehan kertoa mietteitänne projekteistani...

-Tiia