Pyykkipusseja ompelemassa

Eilinen meni synttärikahvien merkeissä mukavasti, kun sää oli mitä mahtavin! Ekaa kertaa tuli oikein lämmin ulkona tekemättä mitään. Joten ehdottomasti ulkokattaus!

Kahvivieraiden lähdettyä päätin pestä terassin. Nyt se oli mukava tehdä, kun tiesi sen kuivuvankin nopeasti. Siinä tavaroita siirrellessä päädyinkin vaihtamaan tavaroiden paikkoja lopullisestikin ja niin pöytä sai siirtyä aurinkoon.

Ja vanhan pöydän paikalle päätin tuoda rakkaat lepakkotuolini ja niiden ympärille ajattelin jonkin sortin tyynyjä, niin saisi mukavan oleskelualueen. Kylmälaite nyt on kaikkea muuta kuin tyylikäs, mutta rakas isännälle, joten sen lähtöä tuskin nään.

Jottei kaikki tavarat, mikkä puisessa säilytyskopassa on, näkyisi kaikille, niin päätin ommella päällisen siihen. Onneksi tähtikangasta oli vielä sopiva palanen jäljellä.

Raaskin vielä tuhlata kaunista päivää varastossa istumiseen sen verran, että tein tytöille jo kauan sitten lupaamani pyykkipussit huoneisiin. Eli pussukat, jokka roikkuu naulakossa ja niihin on helppo heittää sukat ym. pikkupyykit mitkä usein jää pyörimään nyt lattioille.

Isomman tytön pussi tehtiin vanhasta lakanasta, oikeestaan lakana oli valmiiksi pussukka, koska sen oli mummuni aikoinaan tyttäreni hoitoalustaan ommellut päälliseksi. Koristelin pussin vanhasta t-paidastani leikkaamalla kuviolla. Taas olin tyytyväinen, että olin tämänkin leikannut joskus talteen paidan mennessä rikki.

Pienempi neiti sai pienemmän pussin, pyöreällä pohjalla. Tämänkin kangas oli peräisin samaisesta hoitoalustan päällisestä, mutta muutti muotoaan täysin.

Pussien yläosiin ompelin vaan nauhakujat nauhoja varten. Niistä on helppo ripustaa pussit sekä sulkea ne tarvittaessa. Myös pussien materiaalit on hyvin pesua kestävää lakanakangasta, niin saa nekin sitten helposti pestyä, jos tulee tarve.

Näiden jälkeen lähdimmekin syömään mummolaan. Päätimme ottaa pojulle kolmipyörän matkaan mukaan. Laitoin kännykkäni pussiin ja kolmipyörän peräkärryyn. Perillä juttelin anopin kanssa ja poju touhusi pyörällään vähän matkan päässä. Yhtäkkiä hän päätti heittää pussukkani maahan ja ennen kun ehdin tehdä mitään, herra ajoi pussukkani yli. Ja niin....

Eli nyt on uunin lisäksi rikki myös puhelimen näyttö. Hetihän ne railut levisi koko näytön halki ja lasinsiruja irtoili, mutta vielä ainakin itse puhelin toimii. Huoltoa odotellessa.

No en jaksanut sitä sen enempää kirota, vaan aloitimmekin jo uutta isompaa projektia. Tämä tosin ei tule olemaan yhtä pitkä kuin vaunuprojekti. 

Toivottavasti ensi viikolla tulisi vähemmän elektroniikkavahinkoja ;)

Aurinkoista viikkoa kaikille <3

-Tiia