Itselleni nahkatakki oli liian pieni, joten sain idean kaupata sitä vanhimmalle tyttärelleni. Ensin hän nauroi päin naamaa ja ilmotti ettei tule kuuloonkaan, että hän pitäisi sitä missään. Kerroin kuitenkin, etten ajatellutkaan että nahkatakkia käytettäisiin nykymuodossaan vaan muokkaisinme sitä. Ja niin alkoi neiti lämpenemään ajatukselle.
Ei muuta kuin sakset käteen ja takista reilu lyhennys. Neiti halusi, että vyönlenkit jätetään ja minustakin ne oli hauska yksityiskohta.
Napit irrotin ja siirsin kauemmaksi reunasta, jolloin takki sekä pieneni, että malli muuttui nykyaikaisemmaksi. Ylin nappi on vailla reikää, pelkkänä koristeena.
Takaakin takki istuu hyvin leveäharteiselle tytölle. Vielä on aavistuksen viileää käyttää takkia, mutta jahka säät lämpenevät paljastuu oliko takki oikeasti mieleinen. Ainakin omasta mielestäni takki sopii neidille niin värinsä kuin muotonsakin ansiosta ja hintaa tuli pyöreät 0€.
Sunnuntai-iltana värjäsin myös hiukseni jälleen. Olin ostanut värin jo Saarijärveltä ja odottanut pääseväni laittamaan sen päähän.
Nyt olen hyvin tyytyväinen ja päätin pysyä vastedes tummassa. Omasta ja muiden mielestä tumma sopii minulle paremmin kuin vaalea. Ja oikean värin löytäminen oli nyt tärkeää kun yritän viimein kasvattaa hiuksia niin en viitsisi koko ajan niitä värjäillä.
Hauskinta oli kun appiukko (joka harvoin puuttuu tekemisiini) näki värjäykseni ja totesi että taas olen värjännyt. Hän kehotti minua katsomaan Ylen kauhudokkarin värjäyksen vaaroista. Katsoinkin mielenkiinnosta sitä jonkun pätkän. Ei tosin ollut uusi tieto minulle. Enkä mielelläni värjäisikään hiuksia usein, mutta en kestä väärää hiusväriä. Toivottavasti nyt ei tarvisikaan hetkeen värjätä. Appiukko saattaisi luulla hänen pelottelujen auttaneen asiaa, jos en hetkeen värjää. ;)
Nyt valmistelemaan synttärilahjaa vanhimman neidin kaverille. Aurinkoista päivää!
-Tiia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti