Vaikeuksien kautta voittoon!

Tänään oli suunnitelmissa lähteä ihanalle bodybalance-tunnille, apteekkiin, kirpparille ja ruokakauppaan. Oltiin ajoissa liikkeellä, kaikki kamat mukana ja peilikuvakin siinä kunnossa että kehtasi lähteä. Jälleen kerran satoi.... Lapset autoon ja menoks! Passatti hyrähti käyntiin ja pyyhkijät päälle, no mutta. Mieleen palasi sunnuntainen keskusta-käynti ja se ettei pyyhkijät tahtoneet pelata, silloin ne vielä liikkuivat mutta nyt ne vain jämähti keskelle näkökenttää! Argh!

Keskellä mettää asuessa ei sitten auta muu kuin palata sisälle, julkinen liikenne kun ei reilun kahden kilometrin kävelymatkalla houkuttele. Harmistus oli kuitenkin niin suuri, että kehtasin kysästä naapurissa asuvilta sukulaisilta autoa lainaan. Ja sieltähän se pelastus löytyi! (Iso kiitos vielä kerran <3 ) Ei tarvisi kuin heittää muksut toiseen naapuriin ja viedä mieheni veli töihin, niin auto olisi käytössäni ja pääsisin kauppaan.

Tyytyväisenä ajoinkin sitten Lentolaan, jossa olisi helppo poiketa kirppiksellä ruokakauppareissun yhteydessä. Eikä kirppisvetoni ollut tälläkään kertaa tyhjä arpa vaan löysin kaikkea ihanaa!

Nämä hennesin pikkupyyhkeet (2kpl) lähti mukaani kahdella eurolla ja tämä kukkateline, jota olin jo aiemmin kaupassa kuolannut päätyi neljällä eurolla ostoskoriin.

Tämä on niin kun tehty leikkimökin seinälle.

Jälleen samat Ikean purkit (2€) vangitsi katseeni, nyt vain pitkän mallisena. Tarkoitettu varmaan spagetille, mutta mulla sinne päätyi neulontapuikot ja virkkuukoukut. ;) Ja viimein löysin hyvä vispilän (1€) ja voin heittää naapuriin inhokkini! Joka on kyllä ihana ruostumattomasta teräksestä tehty vispilä, mutta jolla saan aina vaan tuhottoman sotkun aikaan kun kahva painaa vispilä päätä enemmän saaden aikaan sen, että vispilä tippuu lattialle lähes joka toinen käyttökerta. 

Mieltäni eniten vaivannut löytö oli tämä päiväpeite, joka toisaalta oli vanhanaikanen, mutta toisaalta väreiltään niin sopiva meidän makkariin, koska kympin hinta ei päätä huimannut niin uskalsin sen ostaa. Varaston "sohvan" päällisenä menee ainakin sitten vähintään. (Peite on siis kaksinkerroin kuvassa)

Ja täytyhän sitä löytää itselleenkin jotain! Eräs vanha kukkakotimekkoni päätyi hävitykseen kun näin kuvan itsestäni se päällä. Tiesin kyllä, että monet pesut oli verottanut mekon istuvuutta, mutta kun näytin kuvassa 150 kiloselta, niin mekon kohtalo tuli harvinaisen selväksi kerta laakista! Tässä mekossa kumminkin sama puuvillan mukavuus, mutta paino putosi normaaliin. ;)

Paituli puolestaan ei ollut istuvin, mutta ihanan vastustamattoman pehmeä. Neljän euron merkki hintalapussa ei myöskään päätä huimannut.

Ja viimeisimpänä 75 sentin vyö, jossa oli sitä jotain. 

Kaupat ja allergialääkkeiden noudot hoidettuani hain muksut naapurista kotiin ja tein peruskotihommat imuroinnista pyykinpesuun nopsaa ennen kuin anoppi tulisi muksuja hakemaan. Olin luvannut tehdä anopille jotain viemisiksi ystävänsä mökille (olikohan näin? ;) ). Sain vapaat kädet ideointiin ja siinä hetken tuumailtuani päädyin tekemään jälleen säilytyspussukan Marimekosta.

Koska en tuntenut kyseistä ihmistä kelle lahja menee niin tuumin tämän sopivan lähes jokaiselle. Käyttötarkoituksen kun voi keksiä mielensä mukaan vessapaperin säilytyksestä sukkakopaksi tai vaan sekalaiselle rojulle piilopaikaksi. (Kuvassa koppa näyttää nyt jostain syystä hirveän epämääräisen muotoiselta)

Lisäksi päätin surrauttaa kopan täytteeksi neljä tablettia samasta kankaasta. Aika alkoi olla vähissä ja huomasin miten posket alkaa jälleen helottaa kuten aina kun kiire iskee.

Sain kuitenkin tabletit tehtyä ilman suurempia ongelmia ja vielä pakettiinkin ennen kuin anoppi ja muksut palasi. 

Koppaan sujahti vielä Fazerin sininen ja JuhlaMokka, niistä kun suurin osa tykkää.

En ollut täysin tyytyväinen paketointiini, mutta paremman puutteessa meni. Pakettiin olisi niin hyvin sopinut tänään Prismassa hypistelemäni huopasydämet, jotka kuitenkin jätin ostamatta kun en heti käyttöä keksinyt. Ens kerralla ne onkin sit ostettava ettei enää harmita. ;)

Nyt aion nauttia juuri uunista tulleesta, kotitekoisesta pizzasta. 

Mukavaa iltaa kaikille!

-Tiia

Unihaalari

Eilen oli viimein taas kesäinen päivä ja sopivasti GoGon kertatunti Beach&Fun osui aamuun. Mikäs olisikaan parempi tapa alottaa aamu kun reenata kaverin kanssa Pyynikin rantahiekassa. Aivan loistavaa!

Ulkotunnin jälkeen päätin hakea vielä munkit Pyynikin näkötornilta kun kerrankin olin kulmilla. Ja kyllähän ne maistui junioreille, jotka oli mummun luona jumpan ajan. Munkkikahvien jälkeen ajeltiin kotiin. Vähän ennen kotia vilkuilin taustapeilistä että pikku herran silmät lumpsuu siihen malliin että tehääs pikku lenkki vielä. No Nukkumatti selvästi missas uhrinsa ja poju virkosi täyteen iskuun. Kun kerran oltiin jo ajettu kodin ohi, niin keksin poiketa kotitiemme varressa olevalle yksityisen pitämälle autotallikirppikselle. Myyjäkin kun on ennestään tuttu.

Tänä vuonna en ollutkaan siellä vielä poikennut ja kyllähän sieltä muksut heti bongasivat pienet lelut ostettavaksi. Omat silmäni osuivat vanhoihin Arabian lautasiin ja niistä lähtikin kaksi mukaani. Huonokuntoisempi ja selvästi todella vanha, lautanen saa toimittaa virkaansa koiran kuppina, mutta "suomenkukka" pääsi astiakaappiin. Näistä pulitin yhteensä 5,5€.

Lisäksi löytyi lasten käteenkin sopivan kokoinen mehukannu kahdella eurolla.

Viimeisimpänä, mutta söpöimpänä mukaan lähti tämä ihana peltirasia. 

Kotiin palatessani päätin siivota, koska tiesin anopin tulevan ystävänsä kanssa käymään. Tottakai hän kielsi minua siivoomasta heitä varten, mutta eihän sitä nyt voinut vaan antaa olla.

Sainkin tuhlattua pikasiivoukseen ruunsaasti aikaa, mutta ehtisin vielä koota maalaamani kalusteet kuntoon ja toimittaa arkkupöydän äitilleni. Tai sitten en....

Kahvojen ruuvit ei katkennut, ei sitten millään. Tai sitten katkesi ja ruuvi lensi johonkin ties minne, josta sitä en enää löytänyt tai vääntyi käyttökelvottomaksi! Eli kahvojen paikoilleen laittaminen ei onnistunut, myöskään puuliimaa ei löytynyt rikkinäisten laatikoiden liimaamiseen. Lipasto siis pysyi osina. Vielä kun arkunkin uudet jalat eivät löytäneet sopivia ruuveja, niin ärsyyntyminen oli taattu. Isäntä kun ei viitsinyt eväänsä liikauttaa aurinkotuolistaan. Joten mielenosoituksena jätin kaikki käyttämäni työkalut pitkin poikin tallia!

Sisällä pistin pojun nukkumaan ja vetäydyin makkariin katsomaan koneelta ohjelmaa ja tekemään ompelukorjauksia.

Tänään herättiin taas lauhtuneena ja valmiina uusiin koitoksiin. Pyöräytin heti aamusta kakkupohjan mansikkakakkua varten ja lähdin asioille.

Palattuani tein kakun valmiiksi, ja kutsuin naapurit kahville. Siinä sitten maailmaa parantaessa meni tovi jos toinenkin.

Kahvittelun jälkeen jatkoin aiemmin aloittamaani ompelutyötä hetken kun poju nukkui. Ruokailun ja hyvän ystäväni käynnin jälkeen, sain viimein appiukon avustuksella maalatut kalusteet lähes tulkoon kuntoon, enää reikien poraus ja kahvat paikalleen.

Tallihommat tehtyäni päätin, että nyt vielä pyöräytän unihaalarin viimein valmiiksi. Ja valmiiksihan se tuli!

Nyt on tikasautotkin oikein päin! ;)

Takaa

Lopputulokseen olin kyllä tyytyväinen kun mallinakin oli jälleen vain vanha unihaalari ja kankaina toimi se mitä kaapista löytyi. Nämä haalarit on vaan niin yliveroja yövaatteina, varsinkin kun yökestovaippa villahousuineen on hivenen tuhti pakkaus!

Keksinpäs tossa ohi mennen idean pitää pihakirppis omassa pihassa ens kuussa ja kun kaverit ja siskotkin tuntuivat innostuvan ideasta, niin täytyypä alkaa työstää ideaa eteenpäin....

-Tiia

Ropelli-kirppis ja lahjan tekoa

Keskiviikkona piti olla kotona vaan, mutta keksinkin yöllä, että lähden aamulla käymään Biltemassa ja Ikeassa. Kun reissuun lisättiin vielä passikuvien haku Pirkkalasta niin kierros oli selvä. 

Verkkokauppa.comista lähtiessäni liikenneympyrässä silmiini osui Ropelli-kirppis. Olin monesti sen huomannut, kun olen tuolla päin sattunut kulkemaan, mutta aina siinä vaiheessa kun olin jo ajanut ohi. Niinpä nyt oli must pysähtyä ja poiketa. 

Parkkitilaa oli vähän niukasti, mutta onneksi keskellä päivää porukkaakin oli vähän ja sain paikan. Sisällä minua odotti sopivan kokoinen, selvä kirppis, jossa oli mukava kiertää. Pöydät oli täynnä tavaraa ja hinnatkin sopivat, tällä hetkellä vaan ei juuri ole mitään osto-tarvetta. Jotain kumminkin löytyi. 

Nämä ihanat Mauri Kunnaksen hahmoilla varustetut sisustustarrat lähti mukaan 1,5€:lla.

Nämä luultavasti jotain emännän lahjoja, mutta tarrat oli niin söpöjä, että oli pakko ostaa tänä setti kolmella eurolla. Poju jo innoissaan joka sivun värityskirjasta värittikin yhdeltä istumalta! 

Vaikka edelleenkään en ymmärrä likasten tavaroiden vientiä kirpparille, niin nyt tahrat liinoissa ei haitannut kun päätyvät vaipan sisään. ;) Tahrat kun saivat hinnan pysymään mukavasti alhaalla.

Lisäksi mukaan lähti vielä jokasen valitsema euron lelu ja tytöt löysivät myös söpöt tehtäväkirjat kahella eurolla.

Itse ostin myös kolmella eurolla vanhat sakset, mutta ilmeisesti mukavan myyjän kanssa jutustellessani onnistuin unohtamaan sakset tiskille.

Biltemasta hain äkkiä hiomisprojektiini eli lipastoon uudet vetimet. Sekä muuta pientä käyttötavaraa. Viereiseen Ikeaan suuntasimmekin taas koko lauma ja siellä oli jos jonkinmoista jälleen. Emme kumminkaan tarvinneet paljoa, joten tavoite oli pysyä pikakassan ulottuvilla. ;)

99sentin saksitrio oli juuri se mitä varastoon tarvitsin, siellä kun määrä korvaa laadun ja jokaiselle on riitettävä samaan aikaan sakset.

Piirustuspaperiteline ja -rulla oli myös hyvä lisä, niin on aina käsillä sopivaa suttupaperia. Kuvassa vasemmalla näkyy myös löytötorilta bongaamani "hyllyt". Oikeasti kyse on jostain keittiön/khh peitelevyistä, mutta ne sopivat täydellisesti varastoon pilttipurkkihyllyksi! Ja kahden euron kappalehintaa kiitteli lompakkoni. 

Muut tavarat nyt oli jälleen saippuapumppua ja muuta tarpeellista.

Kotona pakkasin varastokamat kasseihin ja vein varastoon. Kankaathan ei enää mahtunutkaan mihinkään laatikoihin, joten jäi vähän epäsiistiksi, mutta onpahan siellä. Täytyypä laittaa äitille paniikkiviestiä postac-laatikoista heti, parin tunnin päästä kun kesäloma koittaa hällekin.

Eilen oli siivouspäivä ja johan olikin taas koiran karvaa. Syykin selvisi kun aloin karstaamaan syyllistä, josta lähtikin tukuittain karvapalloja! 

Siivouksen jälkeen hain postista pakettini, toinen oli täynnä kosmetiikka ihanuuksia sheavoista laventelisuihkugeeliin ja sitruunaiseen vartaloöljyyn.

Toinen paketti puolestaan sisälsi vaippoja, kankaita, strech-neulat ja nämä söpöt nauhat.

Kukkien istuttamisen ja vekslauksen jälkeen pääsin viimein varastoon testaamaan uutta neulaa. Otin heti vaikeimman mahdollisen lötkökankaan ja ai, että miten kaunis tikki tuli. <3

Jälleen sitä mietti miksei tätä neulaa aiemmin tajunnut?!

Yöllä viimein sain pöllön ja mekon valmiiksi. Nämä on menossa tänään tyttären kaverille lahjaksi. Kaupasta kun en keksinyt mitään järkevää lahjaa, niin ajattelin et kesämekoille on aina pikku prinsessoilla käyttöä ja pehmopöllöt nyt on vaan niin söpöjä!

Koristeeksi rintaan laitoin virkatun kukan ja paljettireunuksen kukalle.

Toivottavasti mekko on sopiva ja mieleinen. :)

 Tämän kertainen pöllö näytti tältä. Nyt onkin sitten huopa pahasti loppu.

Herra Hakkarainen kumppaneinneenkin löysi paikkansa. Herra Hakkarainen pääsi pojun ovea koristamaan, vaikka olen usein kieltänyt liimaamasta oveen mitään kenenkään. ;)

Ja Elsa ja Kille puolestaan koristaa pojun vaatekaappia. 

Nyt pesemään akvarioo, ja sen jälkeen, sään salliessa voisi hoitaa huonekaluprojektin loppuun.

Mukavaa viikonloppua kaikille! Toivottavasti se aurinkokin näyttäytyisi...

-Tiia

Ei pöllömpää

Eilen astelin varastoon heti kun viimein ja vihdoin sain pikku herran päiväunille, tytöt seuras innolla perässä. Tarkoituksena oli, että tytöt koittaisivat ommella mieleiset pehmot Emma Hardyn Intona Ompeluun! -kirjan ohjeilla. Nuorempi etsi kyllä innolla parittoman hanskan ja sukkaparin pehmopupuunsa, mutta se into lopahtikin jo siihen. Vanhempi pääsi jo leikkaamaan kangasta, ennen kuin ilmotti että tämän päivän osalta tämä oli tässä.

Itse aloin ommella pojulle vaatetta, ja saumuroinnit sainkin aikaan. Sitten trikoo alkoi nyppiä ompelukonettani niin pahasti, että päätin suosiolla odottaa että posti toisi Kestovaippakaupasta tilaamani paketin. Siellä tulisi mm. pallopääneuloja, joiden luulisi helpottavan ikuista trikoon kanssa tappelua.

Koska työ jäi kesken, niin siirryin muihin hommiin... Ja niinhän siinä kävi, että pöllö-pehmo oli munkin silmään niin vastustamaton että aloin tekemään sitä. Tai kahta kerralla. Olipas ihanaa valita juuri niitä kankaita mitä halusi, tässä kun ei matsku ollut niin tarkkaa. Ompelin molemmat kone-osuuksiltaan valmiiksi ja päätin tehdä illalla käsin ompelut. 

Illalla levittäydyin kimpsujen ja kampsujen kanssa sohvalle ja aloin ommella.

Kyllä siinä väkertäessä meni tunti, jos toinenkin, mutta työ oli todella miellyttävää tehdä vaikken yleensä käsin ompelusta tykkääkään.

Viimein, yhentoista jälkeen oli molemmat pöllöt valmiita! Vaikka kyse oli helposta työstä, joka oli suunnattu lapsille, olin hyvin ylpeä tekeleistäni.

Pojua nauratti suuresti tämä hänen pöllönsä kun aamulla sen näki. Ja toki pöllö-sanakin oli kiva kun se taipui myös omassa suussa hyvin.

Tyttö-pöllö

Tänään sitten suuntasin keskustaan pitkästä aikaa. Yö oli surkea, kun eräs viitsi herätä kiukuttelemaan tunnin välein, näinpä reeni ei luistanut ollenkaan vaan pohdin jopa vaihtoehtoa ottaa torkut autossa. ;)

Jätin torkut väliin ja suuntasin isotätini vinkistä SPR:n Tampuri kirppikselle, siellä kun oli erikoispäivät, että sai viidellä eurolla kassillisen tavaraa. Ilmeisesti kampanja oli tehnyt tehtävänsä, koska hirveemmin ei ollut tavaraa tarjolla enää, enkä siis löytänyt mitään ostettavaa.

Parkkiaikaa oli rutkasti jäljellä ja kirjastoon en viitsinyt yksin lähteä, kun kotona olisin saanut selittää pitkän tovin tytöille, miksi he eivät pääseet "isoon kirjastoon, jossa on kana häkissä" (Metso vitriinissä kirjaston aulassa ;) ). Niinpä poikkesin tien toisella puolella olevalla Pelastusarmeijan kirppiksellä. Valikoimaa oli runsaasti, mutta hinnat olivat turhan korkeita omaan makuuni. Leivinliinoja katselin, mutta merkittömästä, perusleivinliinasta, 4,5€ oli liikaa. Tyhjin käsin en kuitenkaan lähtenyt, vaan kun aikani tutkin niin löytyihän sieltä jotain!

Tämä t-paita (4€) näytti uudelta ja oli ihanan värinen.

Poju puolestaan sai kolmosella hyvät housut, ilman mitään moitittavaa kunnossa.

2,5€ oli hyvä hinta pikku prinsessan trikoista, jotka oli myös kuin uudet.

Ja tämä ihana tyynynpäällinen (2€) löytää kyllä paikkansa vaikka leikkimökistä.

Pari retro-esinettä keittiöön. Ja vielä iso pala kangasta kolmella eurolla.

Kirppikseltä suuntasin isotädilleni Hämeenpuistoon. Hän kun oli parin viikon takaisilla kaksosveljieni synttäreillä vihjannut omistavansa turhia lankoja, jotka sais käydä hakemassa. Päiväkin vielä sopi hänelle niin päätin poiketa katsomassa.

"Lankoja" oli hyvin aliarvioitu käsite siitä mitä kaikkia aarteita sieltä löytyi. Mukaani lähtikin kaksi kassillista tavaraa, myöskin niitä lankoja!

Kestokassi oli jo itsessään niin söpö, että pääsee ehdottomasti käyttöön.

Tavaroiden odottaessa kuvausta, löysi poju nappipurkin ja siinähän ne oli pitkin kodinhoitohuoneen mattoa sitten kaikki napit. Onneksi tällä kertaa myös nappien keräys takaisin purkkiin oli mieleistä hommaa. ;)

Virkkauslankoja, nappeja, nauhoja, kuminauhoja, solkia..... 

Lankarullia jos jonkin väristä ja kankaita.

Isompaa ja pienempää kankaanpalaa.

Molemmat osapuolet tuntui olevan tyytyväisiä, vaikkei mulla ollut kyllä mitään vastalahjaksi antaa. Täytyypä keksiä jotain... 

Ruokakaupan kautta kotiin. Kaupassa mukaani tarttui vielä piilossa olevan auringon korvikkeeksi ihanat keltaiset käsipyyhkeet.

Nyt sängyn petaus ja keksimään keino millä edes takas sängystä pomppiva poju pysymään siellä sängyssä viimein!

-Tiia

Kotijuustoa ja muita herkkuja

Aloin viimein keskiviikkona hiomaan äitini arkkupöytää, mutta en tokikaan saanut paljo mitään vielä hiottua. Erään pienen pojan mielestä hionta oli kyllä hauskaa kun arkku oli viä yhtenä kappaleena ja hän menikin koko ajan "piioon". 

Hiomisen jälkeen oli pakko mennä tekemään ruokaa ja siihen koko viikon väkertely onkin jäänyt....

Eilen nimittäin siivosin ja sain siinä samalla idean vaihdella huonekalujen järjestystä. Ennen keskellä seinää oleva tv-taso päätyi nurkkaan. Tämä helpottaa pojun vimmaa kiskoa pleikkarin johtoja irti tv:n takaa. Samalla tv-tason rinnalle toin Ikean hyllykön viereisestä vanhimman tyttären huoneesta ja siirsin vanhimmalle saman moisen, mutta valkoisen hyllykön keskimmäiseltä.

Ennen tv-tason vieressä, nurkassa ollut Lack-apupöytä löysi nyt paikkansa ison sohvan viereltä. Siihen olikin hyvä laittaa lukuvaloksi rakas Ikean työvaloni, jota ei enää kodinhoitohuoneessa tarvita kun työpiste siirtyi varastoon.

Pikkusohvan takana, seinustalla ollut mummun ja taatan vanha liinavaatekaappi päätyi meidän makuuhuoneeseen.

Mummun lamppu puolestaan pääsi Askosta ostetun kuvun kera keittiöön.

Vaikka tässä tuli oheishommaa siivoukseen, niin olin todella ajoissa valmis. Joten päätin kokeilla lehdestä löytämääni ricotta-juuston ohjetta. Kävin nimittäin hirmu määrän lehtiä läpi, niitä kun oli kertynyt huima summa kaappiin. En ole yksinkertaisesti vaan ehtinyt niitä lukea ja nyt pitikin raa'alla kädellä käydä ne läpi.

Vaikka tein juuston ohjeen mukaan niin eihän siitä mitään tullut... Onneksi juhannusjälkkäri onnistui suunnitellusti.

Samoin elämäni ensimmäiset rievät sekä perus pannari.

Illalla tein vielä pieniä ompelukorjauksia pyynnöstä ja juhannuskynnet itelleni.

Koko yön pyöri mielessäni pilalle mennyt juusto-projekti ja päätin ottaa härkää sarvista. Niinpä hain uudet aineet aamulla kun kävin asioilla. Ja heti, uudella ohjeella tärppäsi ja maito saostui.

Jätin juustomassan odottelemaan ja kahvittelin juhannusvieraiden kanssa. Vieraiden lähdettyä jatkoin keittiössä. Nostin juustomassan harsoihin valumaan.

Ja aloin tehdä jälleen saksanpähkinäpatonkeja, pyynnöstä tällä kertaa.

Ja tottakai päälle ruohosipuli-valkosipulivoita. Nam.

Patonkien valmistuttua puristelin valutetun juuston valmiiksi ja hajotin lautaselle.

Tein äkkiä äitille juhannusyllätyksenä kotijuusto-tonnikalasalaatin sekä tietysti patonkia ja jätskiä. Vietyäni ne, odottelin kotihommia tehden pojun heräämistä. Onneksi ehdin tehdä kaiken mitä piti ja olikin mukava pakata viemiset laatikkoon ja hipsiä naapuriin juhannusta viettään grillaten ja saunoen.

Nyt hipsin nukkumaan. Huomenna kutsuu Himos loistavalla porukalla!

Hyvää Juhannusta!

Peukut pystyyn ettei huomenna sada....

-Tiia