Ulkotunnin jälkeen päätin hakea vielä munkit Pyynikin näkötornilta kun kerrankin olin kulmilla. Ja kyllähän ne maistui junioreille, jotka oli mummun luona jumpan ajan. Munkkikahvien jälkeen ajeltiin kotiin. Vähän ennen kotia vilkuilin taustapeilistä että pikku herran silmät lumpsuu siihen malliin että tehääs pikku lenkki vielä. No Nukkumatti selvästi missas uhrinsa ja poju virkosi täyteen iskuun. Kun kerran oltiin jo ajettu kodin ohi, niin keksin poiketa kotitiemme varressa olevalle yksityisen pitämälle autotallikirppikselle. Myyjäkin kun on ennestään tuttu.
Tänä vuonna en ollutkaan siellä vielä poikennut ja kyllähän sieltä muksut heti bongasivat pienet lelut ostettavaksi. Omat silmäni osuivat vanhoihin Arabian lautasiin ja niistä lähtikin kaksi mukaani. Huonokuntoisempi ja selvästi todella vanha, lautanen saa toimittaa virkaansa koiran kuppina, mutta "suomenkukka" pääsi astiakaappiin. Näistä pulitin yhteensä 5,5€.
Lisäksi löytyi lasten käteenkin sopivan kokoinen mehukannu kahdella eurolla.
Viimeisimpänä, mutta söpöimpänä mukaan lähti tämä ihana peltirasia.
Kotiin palatessani päätin siivota, koska tiesin anopin tulevan ystävänsä kanssa käymään. Tottakai hän kielsi minua siivoomasta heitä varten, mutta eihän sitä nyt voinut vaan antaa olla.
Sainkin tuhlattua pikasiivoukseen ruunsaasti aikaa, mutta ehtisin vielä koota maalaamani kalusteet kuntoon ja toimittaa arkkupöydän äitilleni. Tai sitten en....
Kahvojen ruuvit ei katkennut, ei sitten millään. Tai sitten katkesi ja ruuvi lensi johonkin ties minne, josta sitä en enää löytänyt tai vääntyi käyttökelvottomaksi! Eli kahvojen paikoilleen laittaminen ei onnistunut, myöskään puuliimaa ei löytynyt rikkinäisten laatikoiden liimaamiseen. Lipasto siis pysyi osina. Vielä kun arkunkin uudet jalat eivät löytäneet sopivia ruuveja, niin ärsyyntyminen oli taattu. Isäntä kun ei viitsinyt eväänsä liikauttaa aurinkotuolistaan. Joten mielenosoituksena jätin kaikki käyttämäni työkalut pitkin poikin tallia!
Sisällä pistin pojun nukkumaan ja vetäydyin makkariin katsomaan koneelta ohjelmaa ja tekemään ompelukorjauksia.
Tänään herättiin taas lauhtuneena ja valmiina uusiin koitoksiin. Pyöräytin heti aamusta kakkupohjan mansikkakakkua varten ja lähdin asioille.
Palattuani tein kakun valmiiksi, ja kutsuin naapurit kahville. Siinä sitten maailmaa parantaessa meni tovi jos toinenkin.
Kahvittelun jälkeen jatkoin aiemmin aloittamaani ompelutyötä hetken kun poju nukkui. Ruokailun ja hyvän ystäväni käynnin jälkeen, sain viimein appiukon avustuksella maalatut kalusteet lähes tulkoon kuntoon, enää reikien poraus ja kahvat paikalleen.
Tallihommat tehtyäni päätin, että nyt vielä pyöräytän unihaalarin viimein valmiiksi. Ja valmiiksihan se tuli!
Nyt on tikasautotkin oikein päin! ;)
Takaa
Lopputulokseen olin kyllä tyytyväinen kun mallinakin oli jälleen vain vanha unihaalari ja kankaina toimi se mitä kaapista löytyi. Nämä haalarit on vaan niin yliveroja yövaatteina, varsinkin kun yökestovaippa villahousuineen on hivenen tuhti pakkaus!
Keksinpäs tossa ohi mennen idean pitää pihakirppis omassa pihassa ens kuussa ja kun kaverit ja siskotkin tuntuivat innostuvan ideasta, niin täytyypä alkaa työstää ideaa eteenpäin....
-Tiia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti