Viikonlopun viettoa

Perjantaina lähdimme heti aamulla äitin ja pojun kanssa ajelemaan kohti Kauhavaa, jossa kummitätini miehensä kanssa asustaa. Reissun kohokohta oli hyvän seuran lisäksi päästä testaamaan heidän uutta pihasaunaa. Saunarakennus oli niin ihana, se oli maalattu harmahtavalla maalilla ulkoa ja saunasta, mutta pukuhuone oli ihanan vaalea. Joka puolella oli toinen toistaan ihastuttavampia sisustuselementtejä.

Rakennuksessa oli ihanan reilunkokonen terassi, jossa olisi ollut lämpimällä säällä mukava istua vilvottelemassa. Myös löylyt oli loistavat. Ihastuin saunaan niin että aloin heti ehdottaan miehelleni, että rakennettais meillekin sellainen.

Lauantai-aamuna päätimme poiketa lähellä olevalla Road House kauppakeskuksella. Keskus oli ihanan valoisa ja avara, mutta liikkeet oli jännästi valikoitu, liha- ja kalatiskien lisäksi sieltä löytyi k-ryhmän pieni ruokakauppa ja Subway sekä joku vaate-/laukkuliike, jossa myytiin merkkituotteita. Itse ihastuin Finnmarin liikkeeseen. Merkki oli tietenkin entuudestaan tuttu, mutta en tiennyt että kyseisellä merkillä on oma liikekin jossain. Siellä oli vaikka mitä ihanaa, mutta se mikä erotti sen monista sisustusliikkeistä oli hinta. Tavarat oli oikeasti sellaisia, että niitä viitsi ostaa. Niinpä löysin monta mieleistä tuotetta, jotka vielä odottaa paikkansa löytämistä.

Pieni sydän oli 2€ ja isompi 3,5€. Ihastuttava tarjotin oli valikoiman pienin ja maksoi 3,9€.

Kirja, joka on oikeasti säilytysrasia, maksoi 12,9€. Yleensä tämän tyylisestä jutusta saa maksaa tuplahinnan ja jääkin mulla siksi kauppaan. Pitsipöytäliina, joka on hyvin aidon näköinen, mutta muovinen, maksoi 4,9€. 

Äitini ja kummitätinikin löysi sieltä lasisia koristetauluja ym. mukavaa. Eli ei ollut turha reissu, vaikkei liikkeitä paljon ollutkaan. Kummitätini maittavan aterian jälkeen lähdimme ajelemaan kohti Tamperetta.

Kun viimein illalla päästiin kotiin, väkersin siskoni viimeisen tilauksen valmiiksi. Meillä oli tullut puoli vahingossa puheeksi, että hän haluaisi liitutaulun ja mulla puolestaan oli yksi tätimme vintiltä kaivettu ylimääräinen pikkuikkuna jäljellä. Meillä oli jo ikkunoita sisällä niin paljon, ettei enempi enää näyttäisi hyvälle ja siksi ikkuna vei turhaa tilaa varastoni työtasolla.

Ikkuna ei ollut näteimmässä mahdollisessa kunnossa tai värissä, mutta koko oli hyvä.

Ikkunan kitti oli pahasti kuivunut ja halkeillut, joten pyysin appiukkoa poistamaan vanhan kitin ja kiinnittimään lasit muulla tavalla. Sekä tietty laittamaan seinään kiinnitystä varten nauhan.

Hioin ikkunasta lohkeilevan maalin pois ja väristä tulikin tosi eläväinen ja hyvä. Lisäsin myös toisesta ikkunasta nappaamani helat tuomaan ilmettä.

Viimeisenä jäi enää liitutaulumaalin levitystä. Maalia tarvittiin kolme kerrosta, ennen kuin pinta oli peittävä.

Aion vielä ommella valmiiksi pienen pussukan, johon voi laittaa liituja ja laittaa sen alimpaan pikkuhelaan roikkumaan. Silloin liidut on aina käden ulottuvilla.

Tänään päätimme lähteä käymään Tukkutorilla Lielahdessa. Väkeä oli taas runsain mitoin paikalla, mutta onneksi se levisi niin hyvin, että saatoimme tutkia valikoimaa. 

Mukaan lähti Luhdan parkatakki 35eurolla. Takki on loistava, kun siinä on irrotettava vuori, joten käyttöaika on syksystä talveen ja kevääseen. Minulla oli viime vuonna valkoinen parkatakki, josta pidin paljon, mutta se valitettavasti hajosi.

Pojulle puolestaan löytyi Nokian kumpparit 19 eurolla ja Haltin talvikengät 25 eurolla. Lisäksi ostimme makuupussin ja parit crocsit.

Tukkutorin vilinästä oli hyvä suunnistaa perheen kanssa sienimettälle. Eikä ollut turha reissu!

Nyt syömään kinkkukiusausta ja laittamaan koti ihmismäiseen kuntoon.

Illalla sytytän viimein kummitädiltäni saaman ihanan kynttilän, joka on jokusen aikaa odotellut kaapissa pimeneviä iltoja.

-Tiia

 

Luxus-kirppis

Torstaina lähdimme sovitusti siskoni kanssa Ylöjärvelle kirppikselle, jossa emme kumpikaan olleet koskaan käynyt. Siskoni oli bongannut Luxus-kirppiksen facesta ja siitä idea lähti. Meiltä Ylöjärvelle on matkaa puolisen tuntia, ja muuten siellä suunnassa ei ole mitään erityistä, joten piti varta vasten lähteä.

Saavuimme kirppiksen pihaan,  rakennus oli uusi ja tilava. Sisätilat oli viimesen päälle laitettu ja pöydät siisteissä riveissä.  Valitettavasti kuitenkin monen monta pöytää oli tyhjillään ja nekin, jossa tavaraa oli niin ei ollut meitä varten. Lastenvaatteissa koot ei mätsännyt tai hinnat oli poskettomia. Luultavasti tyhjät pöydät johtu siitä, että kirppiksen avaamisesta on nyt vierähtänyt kolmisen kuukautta, niin alkuinto on hävinnyt, mutta vakituisia asiakkaita ei vielä juuri ole. Kirppiksen viihtyvyyden puolesta toivon, että kirppis tosta puhkeaisi loistoonsa, mutta itse ei kyllä uusiks tule sinne asti ajeltua. 

Ei me kuitenkaan onneksi tyhjin käsin lähdetty, vaan reilu parikymppiä sain sinne tuhlattua.

Hopeashampoo ja kosteusvoide oli sellaisesta pöydästä, jossa myytiin vain ja ainoastaan kampaamotuotteita. Hopeashampoon hinta oli jokusen euron halvempi kuin kampaamoissa, mutta tarvitsin sitä, niin päätin ostaa. Kosteusvoidetta kuluu tässä perheessä paljon ja välillä atoopikkomme tykkää käyttää edes vähän tuoksuvaakin voidetta eikä aina apteekin tuoksutonta.

Pyyheklipsu oli ihana ja sopii hyvin merkkaamaan lasten käsipyyhkeen. Euron käsivoide oli samasta pöydästä ja must-testattava, koska olen sen useamman kerran nähnyt Cosmopolitanissa tai muussa näytettävän. Ja laventelinen tuoksu onkin vastustamaton.

 

Kapeat mukit (1,8€/3kpl) on pojulla ehdottomia, niin ei valu maidot pitkin naamaa.

Ja kirja oli pojun ehdottomasti saatava, vaikkei 3,8€ nyt niin halpa ollutkaan. 

Kotona päätin jatkaa siskoni tekemiä tilauksia. Nyt oli vuorossa kylmäkassi kahvipusseista. Paljon oli vastustusta matkalla, kun toinen ompelukone sano vihelsi heti pelin poikki. Onneksi toinen kuitenkin jatkoi työtä käskettyä ja parin tunnin tappelun tuloksena syntyi raikkaan värinen kylmäkassi siskolleni.

Vielä kun purkitin leipomani valkosuklaa-hasselpähkinäkeksit alkoi olla hommat hoidettu.

Olin aiemmin viikolla maalannut lasipurkkeihin liitutaulupohjat ja koristellut purkkien kannet.

Nyt vain täyttö ja teksti, niin kummitätini tuliainen oli valmis.

Onhan se mukava aina viedä jotain pientä viemistä, kun toisten nurkkiin menee pyörimään.... :)

-Tiia

Kiirettä ja pikkutöitä

Tämä viikko on taas hurahtanut niin nopeaa kun vain olla ja voi. Mielessä olisi kaikkea kivaa väkertelyä, mutta aika ei riitä niiden toteutukseen. Onneksi tänään sain viimein varastoa taas järjestykseen, niin nyt on nopea tehdä pikkuhommiakin siellä, kun löytää taas kaiken.

Maanantaina törmäsin siskooni ruokakaupassa. Hän esitteli löytäneensä hyvän reenilaukun alesta, kerroin että mulla olisi ylimääränen, jonka saa ilmaseks. Seuraavaksi hän näytti ostavansa koristenauhoja ja timantteja tuoksupusseihin, kyselin vähän miten hän oli ajatellut tuoksupussit toteuttaa. Epäselvän suunnitelman kuunneltuani ehdotin, että jos hän veisi nekin tarpeet pois ja tulisi meillä käymään. Ja se sopi, niinpä hän pyrähti meille hetkeä myöhemmin ja oli kuin lapsi karkkikaupassa kun sai valita kankaat tilkkulaatikoista ja nauhat pusseihinsa. Toteutus jäi tietenkin mulle. 

Isompi pussukka tehtiin Oja-kankaasta ja koristeltiin puuvillapitsinauhalla sekä puisella sydämellä.

Toiseen valikoitui sinivalkoinen teema. Sisältönä molemmissa kahvipapuja ja vaniljatuoksuöljyllä roiskuteltua pumpulia. 

Samalla tuli puheeksi blogini ja niin kuin arvelinkin, siskoni ei ole tätä juurikaan lukenut. Myöhemmin sainkin sitten tilauksia erinäisistä asioista, kun hän oli blogiani selannut läpi ja nähnyt tuotoksiani. ;)

Ensimmäisenä toteutin hänen toiveen reenilaukkuun laitettavasta pussukasta, johon saa soittimen ja kuulokkeet ym. varusteet. Mitat sain ja kangastoiveita kysyessäni sain luvan käyttää väriä. Näissä raameissa minulla oli vapaat kädet.

Pussukka on tehty trikoosta, niin se on helppo rutata reenilaukkuun ja vie vaan sen verran tilaa kuin sisältökin. Jämäkät meikkilaukut kun vievät aina saman verran tilaa, sisällöstä riippumatta.

Leikkittelin, kun kerran luvankin sain, kankailla ja valitsin tilkkukasasta tämän mehevän tähtikankaan ja pilvikankaan. Pikkutasku kiinnittyy tarranauhalla, mutta isoon taskuun valitsin pääkallonepit. Kuvan jo siskolleni lähetin ja tuntui tykkäävän.

Pussukan jälkeen vaihdoin vielä kuminauhat pikkuneidin immulta saamaan alushameeseen. Tampereen Trikoon hame oli hyvässä kunnossa iästään huolimatta, mutta kuminauhat oli entiset. 

Kuminauhatyö jatkui, kun muokkasin siskoni pesussa lyhentyneet housut niin että nyt ne menee kuminauhojen avulla capreista.

Muuten viikko on mennyt Ottobre-lehden kaavoja tallentaessa sekä lahjojen/tuliaisten tekemisessä. Mutta sain sentäs viimein ostettua, kun sattui poistomyynnissä olemaan, Dylonin kangasvärejä. Tarkoituksena oli värjätä vaaleanpunaiset lasten aluslakanat paremmin pojulle sopiviksi. 

Tummaan koneeseen pääsi myös pojun valkoinen perustrikoopaita.

Ja sekä lakana, että paita muuttui ihanan tummansiniseksi. Nyt tätä voi taas käyttääkin, kun aikojen saatossa tulleet hihojen sotkut ei näy.

Vielä vähän liitutaulumaalileikkiä ja tähän mennessä tehdyt viikonprojektit on koottu.

Koiraneuokapurkin uusi elämä. Kiitos Täplä purkin tyhjäämisestä ;)

Tähän, tiskipyödällä olevaan, lasipurkkiin on helppo heittää käytetyt kestoservetit. Ja viedä sitten koneeseen kun on sopivaa pyykkiä.

Huomenna olisi vuorossa tutustuminen uuteen kirppikseen....hmmm...saas nähä onko hitti vai huti! 

-Tiia

Liitutaulu

Sain torstaina siivouksen lomassa idean tehdä liitutaulun eteisen kaapin päätyyn. Kaapin pääty näkyy nimittäin käytävään, niin siihen olisi kiva saada jotain eloa. Selvittelin asiaa ja tarvittavia hankintoja, vertailin hintoja ja tein päätöksiä. 

Perjantaina olikin suunnattava Ideaparkkiin ostamaan tarvikkeita! Matkalla poikkesin Biltemassa, jossa oli tarjolla edullinen liitutaulumaali. Purkkikin oli mielestäni söpö.

Lisäksi mukaani tarttui iso purkki puuliimaa. Pienet purkit kun on aina loppu kun vähän askartelee. Sekä pari pienen pientä maalipurkkia. Välillä aina tarvisi vähän valkoista tai mustaa maalia kirjoittamiseen tai vastaavaan, joten nämä 2,49€/kpl maksaneet maalipurkit oli loistavia. Lisäplussaa sai kunnon kansi, johon ei tarvi ruuvaria ja saa tiiviisti kiinni.

Mietin pitkään haluisinko pelkän liitutaulun vai sellaisen magneettiliitutaulun, johon voisi sitten muistilappuja kiinnittää magneetilla. Magneettimaalin toimivuudesta oli netissä yhtä sun toista mielipidettä ja hetken kesti, että löysin sopivan hintaista maalia, en nimittäin halunnut viittäkymppiä maksaa maalista, joka sitten ei toimisikaan. Sinelliltä löytyi onneksi edullisempi maali, 18€. Sinelli olikin syy siihen, että jouduin lähtemään Ideaparkkiin asti. 

Maali löytyi ja samalla nyt toki katsoin olisiko muuta tarvittavaa. Siellähän oli vaikka mitä, mutta nyt mukaani ei lähtenyt tämän lisäksi kuin steariinia kilo ja ihana vanhan tyylinen, puinen, tyhjä lankarulla. Tähän saan hyvin kerittyä erään lankani, joka on purkautunut ja sotkeutunut niin pahasti ettei sitä voi tällä hetkellä käyttää. Kiitos tästä kuuluu tietenkin pojulle.

Kun nyt kerran Lempäälään ajelin, niin poikkesin samalla Eurokankaan Outletissäkin. Mielestäni tarjonta ja hintaluokka oli samaa kun muuallakin, joten erikseen ei tarvitse sinne asti lähteä. Nyt kuitenkin käteeni tarttui nämä:

Ihanan pehmeä fuksia matto vessaan. Tämä oli puoleen hintaan, niin hintaa jäi ainoastaan kymppi. Vessan matoista ei hirveästi viitsi maksaakaan, kun yks sun toinenkin on saanut kynsilakkatartuntaa.

Harmaapohjainen kangas oli mehevä kuvioltaan. Valkoinen puolestaan oli niin vastustamattoman pehmeä, että tästä tehty vaate on varmasti miellyttävä pojun päällä.

Eurolla mukaani lähti vielä keittiöliina, josta aion saumuroida pari keittiörättiä.

Kauppareissu oli nopea ja tehokas ja kotona aloinkin heti hommiin.

Työ oli hidasta, koska aluksi piti vetää magneettimaalia kolme kerrosta ristikkäin ja aina välissä parin tunnin odottelu. Näiden jälkeen oli vuorossa vuorokauden päästä ensimmäinen liitutaulumaalikerros, sitten jälleen vuorokausi ja toinen kerros.

Nyt maalit on vedetty, mutta huomenna vasta pääsee kirjoittelemaan ajatuksiaan seinälle.

Mutta kivannäköinen siitä tuli!

Perjantaina äitini ja siskoni oli meillä yökylässä, kun isäntä oli poissa. Ilta sujui seurustellessa enkä sitten ehtinyt tehdä väkertelyjä. Eilen aamulla suuntasimme sitten porukalla läheiselle kodalle makkaraa paistamaan.

Reissu vei yhteensä kolmisen tuntia ja palattuamme vieraat lähtikin jo kotiin. Itse oikaisin pojun viereen päiväunille, kun yöt on taas sujunut vähän hepposilla unilla. Joten laihaksi jäi eilisenkin työt.

Onneksi viime viikolla sain kuitenkin kivan pannan tehtyä pikku neidille. Kangas oli neidin hameesta, jonka olin tehnyt jo aiemmin, mutta jonka vasta nyt sain lyhennettyä nätiksi. Aiemmin neiti vaati saada pitää sen pitkänä.

Nyt olisi tarkoitus suunnata varastoon tallentamaan kirjaston Ottobre-lehden kaavoja.

Leppoisaa sunnuntaita kaikille :)

-Tiia

Paperimassakulho

Eilen kävin tosiaan moikkaamassa viikon vanhaa pikku prinsessaa ystäväni luona. Vaikka neiti oli syntynyt reilusti yli lasketun ajan, niin hän oli niin niin pieni, meiän poju ei koskaan ole ollut noin hento. Todella söpö ilmestys kaiken kaikkiaan. <3 

Vein tuliaisiksi pari eläinaiheista säilytyskoppaa ja pehmopöllön.

Toinen kopista on mitotettu esim. vaippojen säilytykseen ja sisällä olevaa pienempään koppaan voi laittaa vaikka talkki, rasva ja muut putelit. 

Viiden euron kangaspalastani

riitti vielä meidänkin nuoremmalle neidille pariin koppaan matskua.

Näissä kopissa säilyy neidin korut ja hiusjutut kivasti järjestyksessä. Naapuri näitä jo kerran ihastelikin käydessään meillä. Tästä ihanasta kankaasta olisi kyllä keksinyt vaikka mitä kivaa, mutta nyt se on totaalisen loppu. Vielä kun pari kangasta saan tuhlattua niin sitten kutsuu kyllä Ideaparkin Eurokangas Outlet, jossa en ole vielä ehtinyt poiketa kun viimeksi kerkesi meneen kiinni juuri ennen kun pääsin sinne asti.

Pikkuherra edusti iso sedälläni käydessämme. 

Koska ystäväni asuu toisella puolella kaupunkia, niin kotimatkalla käytin hyödyksi jälleen Jonnan kirppiksen läheisyyden. Eurokankaassa ja Lankamaailmassakin olisin poikennut, mutta kello näytti liikaa. Onneksi Jonnan kirppiksen anti ei aivan tyhjäksi jäänyt vaan pojulle löytyi pari reilua paitaa.

P.O.P.n raitapaita pääsi mukaan merkin ja raikkaiden väriensä ansiosta.

Molon paidan kuviointi oli puolestaan täys kymppi.

Ompeluvälinevarastokin sai täydennystä kun mukaan lähti kanttinauhoja, lankaa ja nauhaa jokusella eurolla.

Poju oli jo aamusta asti ollut Itse Ilkimys-tuulella, ilmeisesti paidassaan oleva virnistävä tiikeri sai pojunkin luulemaan itseään pedoksi. Niinpä hän isosedälläni repäsi ajan haurastuttamasta nahkasohvasta kunnon palkeen kielen irralleen, ystävälläni hän kiusasi ystäväni 1,5-vuotiasta poikaa ja kotona hän vasta innostuikin! Hän ehti sotkea huoneessaan kaksi metriä seinää, ikkunan, verhot ja siskonsa sängyn petivaatteineen ja lempipupuineen punaisella tussilla ennenkö asia pantiin merkille. Onneksi tussi oli vesiliukoista ja kaikki saatiin pelastettua. Siivotessani näitä tuhoja, oli ilkimys päässyt keittiöön.

Vehnäjauhoa levitettiin niin paljon kun vaan ehdittiin ennen kieltoa. Varastossa puolestaan lenteli huoparullat siskojen päälle.

Tästä syystä en sitten ehtinytkään vieläkään tehdä kummitytön nimiäislahjaa valmiiksi! Mutta jotain sentäs valmistui. Paperimassasta tekemäni kulho odottelee enää lakkausta.

Lahjapapereiden ja sanonalehtien leikkaamisten...

...kulhon voitelun...

...ja sanomalehtisuikaleilla vuoraamisen jälkeen...

...sain viimein levitellä valitsemani lahjapaperisuikaleet kulhon pintaan. 

Loistava eko-kulho yöpöydällä oleville voidepurkeille.

Illalla onneksi pojun aiheuttamat kärsimykset korvattiin, kun posti toi ihanan Guessin lompakon, jonka voitin Intagramissa järjestetyssä Fashionstoren kilpailusta. 

Lompakko on niin ihana <3 ja aivan täydellisen tilava! Kiitos vielä kerran Fashionstore.

-Tiia