tiistai 12. elokuuta 2014

Puuhapenaali

Sain viime viikolla idean tehdä ostamalleni puuhakirjalle kannet, sellaiset johon saa penaalin eli kynät samaan. Näin se olisi helppo ottaa automatkallekin mukaan. Muuten kynät jää autoon kun vihko viedään pois tai toistepäin, eikä ikinä ole molemmat mukana.


Kankaaksi valikoitui lakanakankaan jämät, jotka jäi keväällä yli pihakalusteiden päällisistä. Koska en ollut pessyt kangasta, että hylkisi paremmin likaa, niin kangas oli mukavan jäykkää. Nappi on peräisin isomummuni nappilootasta. Se oli niin silmiin pistävän erilainen verrattuna muihin, että sen bongasi nappilootassa myös poju ja keskimmäinen ja se olikin "aarteiden" joukossa pitkään. Nyt kuitenkin halusin, että söpö nappi pääsee oikeisiin hommiin. Sattumalta kuminauhalaatikosta löytyi saman sävyinen kuminauhan pala.


Toisella sivulla on tasku puuhakirjalle ja toisella puolella "penaali", joka suljetaan napeilla.


Nyt on helppo napata koko tarvikesalkku mukaan kerralla kun lähtee mihin vaan.


Lauantaipäivä meni Helvetinjärven luonnonpuistossa tarpoen äitini ja vanhimman tyttäreni kanssa.


Maisemat oli komeat.



Parin tunnin käveleskelyyn saatiin sopimaan myös extreme-osuus, kun halusimme poiketa alhaalla rannassa. Tie oli hyvin kivikkoinen. ;)



Tyttö oli ainoa, joka uskaltautui järveen. ;)


Mukavan reissun paluumatkalla poikkesimme vielä Ruovedellä Runebergin lähteellä.


Kotona päätin, että jotain on saatava tehdä tänään ja ompelinkin 80sentillä ostamastani kankaanpalasta pojulle 1,5 housut.


Pitkät housut sopii mukavaan oloiluun, kun kangas on niin vastustamattoman pehmeä. Eilen näitä poju jo immulassa testailikin, ihan perusteellisesti kun ei pesussakaan puhtaaksi kähtenyt. Mutta käyttöönhän nämä tehtiin.


Sortsit/caprit tehtiin jämäpaloista ja niistä tuli jälleen eriparilahkeiset. Mutta hyvin toimi leikeissä sunnuntaina.

Kangas riitti vielä hiuspantaan, jonka sitten ompelin anopille. No pannan ollessa valmis jätkis nappasi sen pöydältä, ajattelin että senkus. Sitten kuului ompeleiden repeemisääni! Herra oli yrittänyt kiskoa sitä lanteilleen, juuri kun oli aiemmin mittailtu mahan ympärystä housuille, mutta panta jäikin jalkaan kiinni ja venyi kymmenen senttiä. Voi voi. No siitä pannasta lähti lähes kaikki jousto samalla. Pienensin sen kyllä sopivaksi, että ehkä sitä tulee käytettyä ite sitten.

Nyt katsomaan mitä tämä päivä tuo tullessaan. Ainakin perjantaina lakatut kynnet tarvitsisivat jo uutta maalipintaa. ;)

Perjantai-illan tulos.


-Tiia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti