Jumpsuit

(Otsikon virhe korjattu)

Tää viikko on mennyt pihaa siistiessä, kuivuneita kukkia on nyhdetty pois ja istutettu appiukon tuomat perennat leikkimökin viereen.

En ollut mitään perennoja tilannutkaan, mutta hän niitä tarjosi niin päätin ottaa. Samalla sain Kukkarista saadun sangon itelleni.

Kivet laitoin kuistin pylväiden juureen ja tyhjään sankoon pitäisi nyt ostaa kanerva.

Myös äitini toivoman rannekorun sain tehtyä yhtenä iltana. Hän valitsi langaksi pinkin puuvillalangan.

Keskiviikkona, siivouksen yhteydessä myös Finnmarista löytyneet ihanuudet pääsi paikalleen.

Kynttilän jalat on tätini vintiltä. Putsasin ne jo keväällä, mutta silloin niille ei enää ollut käyttöä. Maitotonkan sain mummultani.

Pienempi sydän pääsi kirppikseltä ostamiani tikkaita koristaan. Matkalaukut puolestaan on mieheni suvun perintöä. Valkoiset kengät laukkujan päällä muistuttaa sitä hetkeä mistä kenkärakkauteni on aikoinaan lähtenyt. ;)

Olohuoneen pöydän somisteet.

Isoin projekti oli kuitenkin pojun jumpsuit, jonka kaavan löysin eräästä kirjastosta lainaamastani Ottobre-lehdestä. Kaavan olin kopioinut jo aiemmin, mutta nyt perjantaina pääsin aloittamaan itse työskentelyä. 

Perjantai- ja lauantai-illat väkerrettyäni oli haalari viimein valmis. 

Vähän lisää asennetta haalariin saatiin pääkallo-kuviolla.

Tänään haalari pääsikin heti käyttöön ja sopi aivan loistavasti pojulle. Taskujen paikka tosi alhaalla oli myöskin nappivalinta tämän kankaan kanssa.

Tänään suuntasimme aamulla kohti Jämsää, jossa mieheni mummu asuu. Pihaan saapuessa katse tarttui heti näihin komean kokoisiin auringonkukkiin. En ole eläissäni nähnyt näin korkeita auringonkukkia. Tytölläkin on kumminkin mittaa 140cm ja kukat senkun jatkuu vaan.

Mieheni toi mummolansa kätköistä pari peltistä kahvipurkkia mulle. Isommasta saa hyvän pöytäroskiksen varastoon, ja eiköhän pienempikin paikkansa löydä.

Kotiin saavuttuamme, nukuimme pojun kanssa pari tuntia univelkaa pois ja sitten aloimme hommiin. Pojilla oli vuorossa tulevan peltoauton purkua, joten mulla oli hyvä hetki miettiä äitini toivomaa ovikoristetta. Syyskranssi oli toiveissa, mutta kerrostalo ja täten sisätiloissa oleva ulko-ovi aiheuttaa sen, ettei mikään lehtijuttu tai vastaava pysyisi kauaa hyvänä. Niinpä otin jälleen täydet vapaudet ja tein vanhasta laudasta ovikyltin. 

Huomenna aion viedä kyltin paikoilleen. Saas nähdä mikä on kommentti, kun äiti tulee töistä kotiin.

Nyt iltapuuhiin hopi hopi....

-Tiia