Kummitytön nimiäislahja

Tänään oli viimein kummityttöni nimiäiset ja pääsin antamaan hänelle tekemäni lahjan. Lahjani oli tilkkutäkki. Täkki oli jo hetken ollut kaapissa valmiina.

Tilkkuihin valittiin kaikista söpöimmät kankaat mitä löytyi. 

Tilkkujen asettelu oli mukavaa, joskin tuntui että aina jossain suunnassa on kaks samaa vierekkäin. 

Oikeassa alanurkassa on muista eroava tillkku, jossa on nimikirjaimeni. Tämä tilkku on meiän pikku prinsessan lempimekosta, jolle kävi jotain ihmeellistä niin, että se värjäytyi kauheille kellertäville läikille eikä auttanut tahran poistot. Tämä kohta oli ainoita joka säilyi. Kangas sopi hyvin tähän, koska kummityttöni äiti on aina pitänyt erityisen paljon juuri meidän keskimmäisestä.

Täkin yläreunassa on kummityttöni nimikirjaimet ja syntymäpäivä. Nimi pidettiin salaisuutena, mutta onneksi etunimen ensimmäisen kirjaimen sain tietooni.

Täkin kuva ei nyt anna oikeutta täkille, mutten viitsinyt sitä enää pesun jälkeen levittää lattiallekaan.

Joihinkin tilkkuihin ompelin ompeleita keskelle, jotta täkki pitäisi hyvin muotonsa myös pesuissa. Meiän tilkkutäkkiä, jonka tein monta vuotta sitten, on ainakin pesty monen monta kertaa. Nämä pienet käyttäjät kun osaavat ton sotkemisen.

Takapuolen kukkakankaasta kaikki lähti. Näin tämän kaksikerroksisen kankaan Eurokankaassa ja päätin että tilkkutäkin haluan tehdä nimiäislahjaksi. Eilen kun laitoin täkin pakettiin, olin edelleen tyytyväinen lahjavalintaani ja toivon että lahjan saaja ja ehkä tällä hetkellä enemmänkin saajan äiti on tyytyväinen.

Tein lahjaan vielä eilen illalla pehmohelistimen.

Sekä kortin. 

Tänään iltapäivällä sitten laittauduin ja ajelin Ylöjärvelle. 

Kolmella eurolla kirppikseltä ostettu mekkoni keräsi kehuja. Parasta oli kuitenkin se, kun isäntä tuli sisälle ja näki minut, niin hänkään ei saanut sanottua kuin "ohhoh". Häneltä kun harvoin saa kehuja. ;)

Tilaisuus oli mukavan rento ja ystäväni sai jännitykseltään tytön nimen sanottua. Seuraavaksi hän nimesi kummit, meitä tuli viisi kummitätiä, joten luulisi neidillä olevan aina joku kummi saatavilla. Kummien nimeämisessä ystäväni luki kummitodistukset, joissa oli yhteisen osuuden lisäks jokaiselle oma, henkilökohtainen tehtävänsä, joka oli liitoksissa luonteenpiirteisiinme. Tai näin ainakin ystäväni meidät näkee. 

Minun tehtäväkseni tuli opettaa aitoutta, suoraselkäisyyttä sekä leipomisen ja kodinhoidon salat. <3

Tämä henkilökohtainen osuus oli mielestäni aivan ihana, koska siinä tuli ilmi ne asiat miksi juuri minut on valittu kummiksi tälle pienelle neidille.

Tähän varpulikuvaan on hyvä päättää tämä postaus <3 Mukavaa lauantai-iltaa kaikille!

-Tiia